EU:ssa sopu rahoituksen kestävyysmääritelmistä, myös metsien käytölle mainittu kriteerejä – "Miten voinut mennä läpi Suomen puheenjohtajuuskaudella?"

EU valmistelee kriteerejä kestäville taloustoiminnoille. Myös metsät ovat luokittelussa mukana. Kuva: Petteri Kivimäki

Euroopan unionissa on saavutettu sopu kestävien rahoitustuotteiden määritelmästä. Päätöksen tarkoituksena on antaa sijoittajille jatkossa selkeämpää tietoa siitä, mitkä rahoitustuotteet ja taloudelliset toimenpiteet ovat ilmasto- ja ympäristöystävällisiä.

Saavutettu sopu ehti valmistua Suomen puheenjohtajuuskauden loppumetreillä.

”Kohtuullisen hyvä lopputulos. Neuvottelemani asetus määrittää yhteiset kriteerit rahoitustuotteille, joita saa jatkossa EU:ssa kutsua vihreiksi. Kestävien sijoitustuotteiden lisäksi määritelmän saavat sijoitukset, jotka tukevat muutosta kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta”, lainsäädäntöä Euroopan parlamentissa neuvottelut meppi Sirpa Pietikäinen (kok.) kommentoi.

Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston saavuttamassa sovussa on mukana mainintoja myös metsistä ja maataloudesta. Päätöksen pohjalta komissio alkaa rakentaa Euroopan laajuista luokittelua, joka kertoo sen, mitkä luonnonvarojen käyttöön liittyvät toimenpiteet nähdään vihreinä.

Kompromississa metsät nähdään tärkeänä osana ekosysteemien suojelua. Vihreät rahoituskohteet edellyttävät, että luonnon monimuotoisuus paranee ja lajien katoaminen sekä metsien häviäminen vähenee.

Suomen metsäala on korostanut, että EU:n vapaaehtoinen rahoitussäätely voi rajoittaa epäsuorasti metsätaloutta tai -teollisuutta. Isojen yritysten rinnalla rahoituskriteerit tuovat velvoitteita myös raaka-aineiden tuottajille.

Euroopan metsänomistajajärjestön (CEPF) asiantuntijan Meri Siljaman mielestä maininnat luonnon monimuotoisuuden parantamisesta ovat ongelmalliset metsätaloudelle.

"Saatu kompromissi on huolestuttava, vaikka monimuotoisuuden säilyttäminen onkin tärkeää. Päätös ohjaa metsänhoitoa tiettyyn suuntaan, jolloin esimerkiksi avohakkuut eivät välttämättä menisi kestävyysmääritelmän piiriin. Vain metsien ennallistaminen, metsittäminen ja suojelu saatetaan jatkossa katsoa kestäviksi taloudellisiksi toimenpiteiksi rahoittajien näkökulmasta", Siljama kommentoi.

Kestävyyskriteerien kokoaminen tehdään neuvottelukunnassa, joka koostuu finanssialan ja eri sektoreiden asiantuntijoista. Rahoitusmääritelmät pohjautuvat numeerisiin tai laadullisiin määritelmiin.

Siljaman mielestä numeeriset kestävyyskriteerit eivät sovi metsätalouteen.

”Jos EU:ssa aletaan laskea raja-arvoja lahopuun tai tiettyjen eliöiden määrälle tai metsätilojen hiilidioksidipäästöille, ne jäsenmaat, joissa on aktiivista metsätaloutta, eivät tule saavuttamaan vaatimuksia. Miten tällainen ratkaisu on voinut mennä läpi Suomen puheenjohtajuuskaudella?" Siljama ihmettelee.

Myös maatalouden rahoitusmääritelmissä painotetaan maaperän ja monimuotoisuuden suojelua sekä kosteikoita, MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja Juha Ruippo sanoo.

"Varsinainen työ alkaa nyt työryhmissä. Yli Euroopan menevien kriteerin tekeminen ei ole helppoa – eri luonnonolosuhteet vaativat yhteensovittamista. Samanlaisia ehtoja maataloudelle löytyy jo EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta capista", Ruippo painottaa.

Neuvottelijoiden mukaan kompromissi pitää metsien käytön edelleen vahvasti jäsenmaiden omassa päätäntävallassa. Lisäksi metsien talouskäyttöä on haluttu tuoda monimuotoisuustavoitteiden rinnalla mukaan.

"Metsät ovat mukana vain niissä osioissa, joissa puhutaan ekosysteemeistä. Hankalimmat vaatimukset ovat poistuneet lopullisesta päätöksestä. Myös metsien talouskäyttöä saatiin mukaan palettiin", neuvottelulähteet kertovat MT:lle.

Pietikäinen pitää ratkaisua hyvänä. Päätös ei vaikuta metsien käyttöön, ja kestävyyskriteerien jatkovalmistelu perustuu olemassa olevaan EU-lainsäädäntöön. Metsistä saatavilla tuotteilla on Pietikäisen mielestä suuri potentiaali kiertotaloudessa ja uusissa innovaatioissa.

"EU:lla ei ole toimivaltaa metsiin, mutta on hyvä asia, että esimerkiksi metsäkato on mainittu. Tästä ei tarvitse tehdä uutta metsäsotaa", Pietikäinen viittaa EU:n hiilinielukeskusteluun muutaman vuoden takaa.

Lue myös:

Metsänkäytön kestävyyskriteerit tuovat ongelmia EU:n metsämaille – Avo- ja harvennushakkuut voivat joutua vaakalaudalle