Mahlantuotanto voi tuoda lisätuloja metsänomistajalle: "Markkinat ovat ulkomailla”

”Mahlan markkinat ovat ulkomailla”, kertoo Mahla Forestin toimitusjohtaja Juha Tarkiainen. Yhtiö tuottaa vuodessa yli 50 000 litraa mahlaa omista metsistään Pieksämäellä. Kuva: Jere Lauha

Mahlan keräystapoja on monenlaisia. Suuria keräysmääriä varten on tehokasta porata puun kylkeen reikä. Kuva: Jere Lauha

Koivumahlan kysyntä maailmalla kasvaa ja kilpailu alalla on kovenemassa. Metsänomistajalle mahlantuotanto voi avata lisätulonlähteen ja tilaisuuden hyödyntää metsäänsä monipuolisemmin.

Suomessa mahlamarkkinat ovat niukat, mutta vienti kiinnostaa alan yrittäjiä.

Luonnollisuus on kysytty trendi ja suomalainen mahla on päässyt osaksi suurta huomiota, vaikka lopullista läpimurtoa ei ole vielä saatu aikaan.

Pieksämäellä toimiva Mahla Forest on vuonna 2014 perustettu luontaistuotteisiin keskittynyt yritys. Sen tuotannosta 80 prosenttia menee vientiin, pääkohde on Italia.

”Suomessa mahlan arvostus on pientä, mutta maailmalla se kiinnostaa”, toimitusjohtaja Juha Tarkiainen kertoo.

Mahlan tippumisen aika hyödynnetään Etelä-Savossa tehokkaasti. Mahlaa tuotetaan vajaan viiden hehtaarin koivikoissa.

Yhtiö kerää mahlan omista metsistään. Suunnitelmissa on toiminnan laajentaminen: Tarkiaisen mukaan lähivuosina tarvitaan lisää metsää sekä alihankkijoita.

”Kylän metsänomistajia on tarkoitus saada mukaan. Tässä lähellä on hyviä koivikoita”, Tarkiainen sanoo.

Yhtiön vuosituotto on yli 50 000 mahlalitraa.

Hieman alle miljoona mahla­litraa tuottava tohmajärveläinen Nordic Koivu aikoo moninkertaistaa tuottonsa ensi vuonna. Yrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaava Susanna Maaranen on iloinen yrityksen asemasta.

”Nordic Koivu on tunnettu maailmalla. Pystymme toimimaan isolla mittakaavalla. Olemme tehneet töitä 20 vuotta nykyisen asemamme eteen”, Maaranen kertoo.

Yrityksen tuottama pullotettu koivunmahla on ainutlaatuista, sillä se on kuumakäsittelemätöntä eikä siihen ole lisätty mitään. Silti mahla säilyy avaamattomana huoneenlämmössä kaksi ja puoli vuotta.

Nordic Koivun tuotteilla on kysyntää Suomen rajojen ulkopuolella. Yli 98 prosenttia tuotteista menee vientiin.

”Teollisuudessa kysyntä kasvaa. Tänä vuonna jo yli puolet tuotannosta menee juoma- ja kosmetiikkateollisuuteen. Kuluttajatuotteemme eli pullotettu koivunmahlamme menee lähinnä luontaistuoteliikkeisiin, terveyskauppoihin ja apteekkeihin”, Maaranen sanoo.

Tänä vuonna yritys keräsi mahlaa muutaman yksityisen metsänomistajan sekä metsä­yhtiö Tornatorin kanssa.

”Ensi vuodelle etsitään useita metsänomistajia lisää, sillä tuotantomääriin on tulossa iso hyppy.”

Maarasen mukaan metsänomistajalle maksetaan hyvä korvaus, sillä muuten kukaan ei lähtisi mahlantuottajaksi.

”On kuitenkin muistettava, että puu ei ole hana, joka avataan ja suljetaan tarvittaessa. Luonnonmukaista tuotetta tulee kerätä ja valmistaa luonnon ehdoilla”, Maaranen lisää.

Kookosvesi ei Maarasen mukaan ole paha kilpailija vaan itse asiassa markkinoita avaava tuote.

”Se on räjähdyttänyt tietoisuuden puuvesistä. Meille se on siis ollut suorastaan etu ja samoin muille puuvesille”, hän kertoo.

Kielteinen ilmiö on valetuotteiden ilmaantuminen markkinoille.

Maaranen toivoo kriitti­syyttä.

”Feikkituotteita on paljon tarjolla, jotka sisältävät toisinaan pelkkää hanavettä ja sokeria. Tuotteita voidaan väittää koivun mahlaksi tuosta vain”, Maaranen sanoo.

Mahla pilaantuu herkästi, mutta siirapiksi jalostettuna se säilyy vuosia.

Nordic Revolve on kotimainen luonnontuotealan yritys, jonka päätuote on mahlasta jalostettu koivunmahlasiirappi.

Yritys rakentaa parhaillaan alihankintaverkostoa ja etsii metsänomistajia mahlankeruulle sekä lupaa paremman tuoton, kuin mitä tavallisella metsänhoidolla saavutetaan.

”Koivunmahlasiirappi on saamassa lisähuomiota, sillä se mielletään puhtaaksi ja erikoiseksi metsäraaka-aineeksi. Kaikkea puhdasta arvostetaan nykyään aivan eri tavalla”, yrittäjä Martin Häggblom kertoo.

Hän etsii alihankkijoiksi metsänomistajia, joilla on 50–60-vuotiaita koivikoita, halu investoida ja into lähteä mukaan mahlabisnekseen. Yhdessä Nordic Revolven teknologian kanssa alihankkijaksi ryhtyvät voivat tuottaa siirapin itse.

”Sopiva koivikon ala olisi kuusi hehtaaria, joka tuottaa mahlaa noin 200 kuutiota vuodessa. Nettotuloa alihankkija saisi 0,26 euroa litralta”, Häggblom lisää.

Hänen mukaan markkinoilla ei ole vastaavanlaista tuotetta.