
”Elinkeino loppuu, jos kaivos tulee”, sanoo poroisäntä, jonka paliskuntaa uhkaa tiivis maankäyttö Lapissa
Tiivis maankäyttö vie poroilta elintilaa Muonion paliskunnassa enemmän kuin muissa paliskunnissa. Paliskunnan poroisännällä Vili Kurjella onkin useita toiveita, miten porojen elintila saataisiin paliskunnassa turvattua. Terveiset lähtevät myös Lapin matkailijoille.Muonio
Tiivistyvä maankäyttö kutistaa porojen elintilaa pohjoisella poronhoitoalueella erityisesti Muonion paliskunnassa, jonka alueella on kolmen matkailukeskuksen ja niiden lomarakentamisen lisäksi teitä, ajotestiratoja sekä kansallispuistojen ulkoilureittejä. Kuva Muonion paliskunnan kesämerkityksestä Lalvavuoman merkitysaidalla. Taustalla tunturit Kesänki ja Lainio. Kuva: Elina Isaksson KruukkaMuonion paliskunnan sisään jää kolme tunnettua hiihto- ja matkailukeskusta loma-asutuksineen, Kolarin Ylläksen Äkäslompolo, Ylläsjärvi sekä Muonion Olos. Vastaavaa ei muissa paliskunnissa ole.
”Meillä on eniten muuta maankäyttöä verrattuna muihin erityisen poronhoitoalueen paliskuntiin. Matkailukeskusten lisäksi täällä on teitä, palkisen katkaisevia autotestiratoja, metsätieverkosto ja kansallispuistojen ulkoilureitistö”, luettelee Äkäslompolossa asuva paliskunnan poroisäntä Vili Kurki.
”Ne kaikki vievät tilaa porotaloudelta.”
Paliskunnat
Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan. Pohjoisimpien paliskuntien alueella sijaitsevat valtion maat muodostavat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen.
Paliskunta on osakkaidensa muodostama yhteisö, joka vastaa poronhoidosta alueellaan. Paliskunnat ovat maantieteellisesti ja poromäärältään eri kokoisia. Kullekin paliskunnalle on määrätty suurin eloporo- eli talven yli kasvatettavien porojen määrä.
Paliskunnan toimintaa johtaa paliskunnan yleisen kokouksen valitsema poroisäntä. Kaikki paliskunnat ovat lakisääteisesti Paliskuntain yhdistyksen jäseniä ja käyttävät poroisäntänsä välityksellä yhdistyksen kokouksessa paliskunnan poroluvun mukaista äänivaltaa.
Lähde: Paliskuntain yhdistys
Suurimpana yksittäisenä uhkana porotaloudelle hän pitää kuitenkin entisten Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivosten uudelleen henkiin herätettyjä hankkeita.
”Meillä on jo ennestään valtava infrapeitto. Jos palkisen keskelle lätkäistään valtava kaivoshanke, toteutuessaan se löisi naulan meidän porotalouden arkkuun”, hän sanoo tiukasti.
Paliskunnan tärkeät erotusaidat, jonne porot syksyn aikana lopullisesti kootaan erotusta varten, sijaitsevat aivan suunniteltujen ja laajenevien kaivoshankealueiden vieressä. Kurjen mukaan porot eivät viihtyisi siellä. Samalla niiden luontaiset kuljetusreitit sulkeutuisivat ja laidunpaine siirtyisi muualle.
”Siksi meidän on pakko vastustaa kaivoshanketta loppuun asti, koska elinkeino loppuu, jos kaivos tulee”, Kurki sanoo.
”Jos palkisen keskelle lätkäistään valtava kaivoshanke, toteutuessaan se löisi naulan meidän porotalouden arkkuun.”
Laajentunut ja ympärivuotiseksi muuttunut Lapin matkailu vaikuttaa olennaisesti paliskunnan poronhoitoon. Se on poroisäntä Kurjen mukaan kaivoshankkeita pienempi paha, mutta sen laajeneminen on aina poroilta pois.
”Matkailu ja lomarakentaminen pitäisi keskittää ja saada pysymään nykyisillä alueilla eikä ottaa enää uusia, porotaloudelle elintärkeitä alueita käyttöön. Tilanne on karannut käsistä jo ajat sitten, mutta sen kanssa on ollut pakko elää.”
Kuvaava esimerkki on hänen mukaansa kaavoitushanke, joka katkaisee paliskunnan pohjoisosan lähes kokonaan erilleen muusta paliskunnasta.
Muonion paliskunnan poroisäntä Vili Kurki toivoo, ettei uusia, porotaloudelle elintärkeitä ja kriittisiä alueita otettaisi enää käyttöön. Se pirstaloittaa alueita entisestään. Poromiehellä on aina koirat kaverina, Kurjella lapinporokoirat Muossi (ruskea) ja Siekki. Kuva: Arto TakalampiKansallispuistojen ulkoilureittiverkosto laajenee sekin ja vie laidunmaita, kun maastoon on tehty toisistaan erilleen uusia talvi- ja maastopyöräilyreittejä. Kurjen mielestä yhteiskäyttöreitit olisivat paras ratkaisu, jolloin reittien kokonaismäärä voitaisiin ainakin puolittaa.
Paliskunnan alueella Ylläksen ympäristössä porojen vuotuinen laidunkierto kiertää myötäpäivään tunturin ympäri. Jo nyt muu maankäyttö kattaa ympyrän toisen puoliskon, josta porojen on tokkana vaikea päästä läpi.
Kurjen mukaan eri maankäyttömuotojen kesken käydäänkin neuvonpitoa, jotta poronhoidolle erittäin kriittiset alueet saataisiin rajattua ja alueiden pirstaloituminen entisestään estettyä.
”Parempaan suuntaan ollaan menossa. Aika näyttää, saadaanko tällä hillittyä painetta”, hän sanoo.
Muonion paliskunnalla on tärkeät erotusaidat suunniteltujen kaivoshankealueiden Hannukaisen ja Rautuvaaran kyljessä. Paliskunnassa hankkeiden toteutumista pidetään uhkana sen porotaloudelle, koska alueet sulkevat perinteiset laidunalueet ja kulkureitit. Kuva: Elina Isaksson KruukkaMetsätaloudella on iso merkitys porojen laiduntamiselle. Kun ensin vanhat, luppoiset metsät on pitkälle avohakattu ja sitten maa muokattu, poroilta katosivat Kurjen mukaan laitumet pitkäksi aikaa.
”Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen poistaisi nämä ongelmat.”
Runsaasta tieverkostosta ja liikenteestä johtuen porokolareita tapahtuu paljon. Kurki oikookin niistä saataviin korvauksiin liittyvän väärän luulon.
”Poro on elävänä arvokkain eivätkä korvaukset kata läheskään parhaassa tuotannossa olevan vaatimen arvoa. Vasta vähintään kolmen vuoden kasvatuksen jälkeen saa vastaavan tilalle”, hän havainnollistaa.
Matkailulla on Kurjen mukaan myös myönteistä merkitystä porotaloudelle. Se tarjoaa mahdollisuuden parempikatteiseen poronlihan suoramyyntiin, ja poromatkailu on joillekin elinkeino.
”Porotalous Muoniossa on kyllä kannattava elinkeino ja monet saavat siitä täyden elantonsa, vaikka näin paljon onkin muuta maankäyttöä. Porotalous on yhtä paljon elämäntapa kuin elinkeino ja siihen kasvetaan. Hyvällä mielin täällä voi lähteä joka päivä metsään, vaikka haasteita onkin”, hän sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat






