Toton tarkka vainu paljastaa kirjanpainajan iskemät metsässä – se on Suomen ensimmäinen tuhojen ilmaisuun erikoistunut koira

Toto-koira haistaa tuoreetkin kirjanpainajan iskemät. Omistaja Maisa Kinnunen suunnittelee taidon valjastamista liiketoiminnaksi. Kuva: Saara Lavi

Seppo Repo tarkistaa Toto-koiran merkkaaman havainnon oikeaksi raaputtamalla puun kuorta. Kuva: Saara Lavi

Musta labradorinnoutaja lähtee innokkaasti metsään pitkässä talutushihnassa. Kuono nuuhkii ilmaa, ja kulku kohdistuu pian erään kuusen runkoa kohti.

Koira haistelee runkoa tarkasti, ja lopulta jähmettyy paikoilleen. Se on merkki. Tämä puu tuoksuu kirjanpainajakuoriaisen feromonilta, eli puu on joutunut tuholaisten iskun kohteeksi.

Omistaja Maisa Kinnunen kehuu Toto-koiraa ja palkitsee sen. Metsäalan asiantuntija Seppo Repo tulee vielä rapsuttamaan kuusen kaarnaa ja vahvistamaan löydön.

Koira oli oikeassa, rungosta löytyy melko tuoreita kirjanpainajien iskemiä. Mikäli niitä tulee tarpeeksi paljon, puun nesteenkierto heikkenee, ja se kuivuu pystyyn. Samalla tuholainen lisääntyy, ja yhä useampi puu kärsii vahingoista.

Alueella, jolla Kinnunen on kevään ajan harjoitellut Toton kanssa, on aiempia kirjanpainajatuhoja ja tuoreita tuulenkaatoja. Metsään on tulossa hakkuu syksyllä. Siihen mennessä Kinnusen tavoitteena on varmistua Toton taidosta tunnistaa kirjanpainajan iskemät. Sen jälkeen taidosta on tarkoitus kehittää liiketoimintaa ja uusi palvelu metsänomistajille.

Toto on Suomessa ensimmäinen kirjanpainajien etsimiseen erikoistunut koira. Ainakin Ruotsissa vastaavaa palvelua on jo saatavilla.

Koiran avulla voitaisiin löytää kirjanpainajien vaivaamasta metsästä ne puut, joihin kuoriainen on juuri iskenyt, ja kaataa ne nopeasti. "Kun puu kaadetaan, karsitaan ja aisataan, eli kuoritaan, se kuivuu, eikä kirjanpainaja enää lisäänny siinä. Epidemia on estettävissä aikaisessa vaiheessa muutaman rungon käsittelyllä. Samalla syntyy metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta", Repo kertoo.

Luonnonvarakeskus Luke kerää feromoniansojen avulla tietoa kirjanpainajien kannoista eri alueilla. Kun epidemian raja-arvot alueella ylittyvät, osaavasta koirasta voisi olla apua vahingoittuneiden puiden tunnistamisessa, Repo visioi. "Jalkaisin etsiminen on hyvin työlästä."

Etsinnässä käytetään nykyisin droneja, joilla voidaan tunnistaa puun heikentynyt nesteenkierto. Koira voisi kuitenkin havaita tuhot jo aikaisemmin. "Dronella voisi paikantaa ongelma-alueen, ja viedä sinne koiran tunnistamaan yksittäiset iskeytymät", Repo pohtii.

Kinnunen arvioi, että koiran kanssa voisi etsiä kirjanpainajapuita lähes koko päivän, kunhan tauoista pidetään huolta. Toto on hankittu nimenomaan työkoiraksi. Alun perin se koulutettiin lutikkakoiraksi.

"Viihdymme metsässä, ja siellä kulkiessa mietimme miehen kanssa, miten Toton hajuaistia voisi hyödyntää metsässä. Sitten mies keksi kirjanpainajat", Kinnunen kertoo.

Pariskunnalla ei itsellään ole metsää. Tueksi toiminnan kehittämiseen löytyi eläköitynyt metsänhoitaja Seppo Repo, joka muun muassa varmisti Toton ensimmäiset uudet löydökset ja antoi vinkin, mistä harjoitteluun tarvittavaa feromonia voi hankkia.

Koira itse selvästi nauttii työstään. "Se menee omaan kuplaansa, eikä sitä kiinnosta mikään muu", Kinnunen kertoo.

Kirjanpainajat parveilevat metsissä touko–kesäkuussa ja pahimmillaan myös syksyllä.

"Kirjanpainajakoira voisi olla vaihtoehto sellaisille metsänomistajille, jotka haluavat seurata tarkasti metsänsä tilannetta, ja torjua tuhoja ennakoivasti", Repo miettii.

Koska sesonki uudelle palvelulle olisi lyhyt, Kinnunen on suunnitellut, että toimintaan voisi liittää myös metsuripalvelua ja koirapuolen koulutusta. Hän on opiskellut viime vuosina eläinten koulutusta ja hajutyöskentelyä.

"Pohjaa on runsaasti, mutta osaamista täytyy päivittää koko ajan, sillä tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa koirista ja niiden kyvyistä", Kinnunen sanoo.