Venäjän metsistä kasvua myös Suomelle
Venäjällä on mittavat luonnonvarat, Euroopalla taas biotalouteen tarvittava osaaminen. Kuva: Viestilehtien arkistoVenäjän luonnonvarojen määrä on valtava: siellä sijaitsee viidennes maailman metsistä ja yhdet suurimmista makean veden varannoista.
”Ei ole mahdollista saada koko maailman kattavaa biotaloutta, jos Venäjä ei ole siinä mukana”, totesi Euroopan metsäinstituutti EFI:n johtaja Marc Palahí maanantaina järjestetyssä mediatilaisuudessa.
Halpa öljy luo Venäjällä sisäistä painetta uudistaa ja monipuolistaa talouttaan. EFI:n neuvonantajana Venäjä-Eurooppa-asioissa toimivan Esko Ahon mielestä Suomessa ja Euroopassa on oltava valmiita tekemään käytännön ratkaisuja nopeastikin, kun tilanteet Venäjällä muuttuvat.
Ahon mukaan monilla venäläisillä on vieläkin vaikeuksia ymmärtää markkinataloutta. Siksi he haluaisivat Venäjän eristäytyvän. Venäjä on kuitenkin hyvin riippuvainen muusta maailmasta niin poliittisesti kuin taloudellisestikin.
”Kyllä siellä on havaittavissa, että varasuunnitelmia öljyriippuvuudelle kehitellään. Tilanne on huono, muttei täysin mahdoton.”
”Venäjän kanssa on tärkeää jatkaa kanssakäyntiä ja yhteistyötä. Suomen kannalta biotaloushankkeet ja arktinen yhteistyö ovat yhteydenpitoväyliä, jotka voi eristää nykyisistä kriiseistä”, Aho totesi.
Venäjällä ei ole Ahon mukaan täysin ymmärretty nykyaikaista metsätaloutta. Ekosysteemin ja kestävän kasvatuksen tärkeyttä ei oteta riittävästi huomioon metsäteollisuudessa. Metsää käytetään hyvin lyhyellä aikatähtäimellä.
”Venäjän metsäteollisuus on melko tehotonta, metsävaroja ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla”, Aho sanoo.
Metsien yksityistäminen valtion omistuksesta on tuskin ajankohtaista lähitulevaisuudessa. EFI:n tilaisuudessa pohdittiin, että tehokas ja kestävä metsätalous ei vielä onnistuisi yksityismetsänomistajilta.
Uhkailua puutavarakaupan rajoittamisesta Aho ei pidä kovin huolestuttavana.
”Tietenkin pitää olla varovainen, mutta tällä hetkellä mitään merkkejä puukaupan lopettamisesta tai puutullien korotuksista ei ole näkyvissä.”
Euroopan metsäinstituutilla on useita jäsenorganisaatioita Venäjällä. Yhteistyötä parannetaan kouluttamalla venäläisiä ja Venäjällä toimivia nuoria biotalousosaajia Young Leadership Programme -koulutuksessa.
Yhteistyöhön on suhtauduttu myönteisesti.
”Alueelliset ja paikalliset auktoriteetit toimivat Venäjällä melko itsenäisesti. Heiltä on tullut hyvin myönteiset reaktiot tämän kaltaiseen koulutusyhteistyöhön”, totesi Palahí. Hän jatkoi, että Venäjä-suhteissa on oltava maltillinen ja pitkäjänteinen, jos haluaa saada hyviä tuloksia.
EFI:n apulaisjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston professori Lauri Hetemäki oli samaa mieltä.
”Tutkimusyhteistyön seuraukset päätyvät ajan myötä liiketoimintaan ja voivat edistää myös poliittista yhteistyötä. Tämän vuoksi erilainen tutkimus- ja koulutusyhteistyö on erittäin tärkeää.”
Hetemäen mukaan Venäjän biotalous ei synny pelkästään venäläisin pääomin tai korkealla öljyn hinnalla. Muutos voi tapahtua vain, jos siihen ei ole vaihtoehtoa.
Laura Nikinmaa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
