Ideakorteilla taide ja luonto tutuiksi
Mätäsmetäs-projektin viestintäharjoittelija Rosaliina Ahvenjärvi toteutti oman tulkintansa mummoista ja mustikoista. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto”Katso taivaalle ja nosta hieman kyynärpäätä”, kehottaa Kirsi MacKenzie kivellä seisovaa Risto Pokkista. Pokkisen kasvot vääntyvät irvistykseen ja suusta kuuluu uhkaavaa murinaa.
Kyse ei ole sota- tai teatteriharjoituksista vaan suomalaisen kulttuuriperinnön uudelleentulkinnasta. MacKenzie ja Pokkinen ovat luomassa Mätäsmetäs-korttien avulla omaa näkemystään Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirouksesta.
Mätäsmetäs-ideakortit ovat osa Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja Metsähallituksen yhteishanketta. Sen tarkoituksena on tutkia ihmisten luontosuhdetta ja kehittää retkeilyalueiden tunnettuutta ja palveluita. Mukana on myös paikallisia yrittäjiä esimerkiksi Evolta ja Rovaniemeltä.
Korteissa on kuvattu suomalaisia taideaarteita sekä otteita kirjoista, runoista ja vitseistä. Niiden avulla voi kuvata taideaiheisia metsäselfieitä.
Idean äiti on Humakin projektipäällikkö Nina Luostarinen. Hän kertoo halunneensa projektillaan yhdistää luonnon ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset.
”Haluamme osallistaa ihmisiä kulttuurin tekemiseen ja houkutella heitä liikkumaan luonnossa ja retkeilyalueilla. Nykyään on myös suosittua lavastaa tilanteita ja ottaa omakuvia, joten olemme niin sanotusti ajan hermoilla.”
Otetut kuvat voi ladata projektin verkkosivuille. Samalla voi osallistua kilpailuun ja voittaa luontoaiheisia palkintoja.
”Kuvia on verkossa tällä hetkellä yli 200. Kortteja on käytetty myös koulujen luokkaretkillä ja partiotapahtumissa, joten otettujen kuvien määrä lasketaan jo tuhansissa”, Luostarinen kertoo.
Projektin viestintäharjoittelija Rosalina Ahvenjärven mukaan etenkin maalauksista on tehty paljon tulkintoja.
”Kullervon kirouksen lisäksi Pekka Halosen Vainolaista vastaan ja Albert Edelfeltin Sukkaa kutova tyttö ovat suosituimpia ja helpoimpia aiheita. Kuitenkaan kuvan ei tarvitse olla aivan alkuperäisen kaltainen, vaan se voi olla ihan oma tulkinta”, Ahvenjärvi muistuttaa.
Kuvan voi tehdä joko poseeraamalla itse tai korttien mukana tulevien pienoisukkeleiden avulla. Sen voi toteuttaa kansallispuistossa tai omalla kotipihalla.
Osallistumiskertoja ei myöskään ole rajoitettu.
Luostarisen mukaan projekti on saanut pääasiassa positiivista palautetta. Kiitosta on tullut esimerkiksi pienten yksityiskohtien huomaamisesta kuvissa sekä metsäsuhteen monipuolistamisesta. Osallistujalla on myös voinut herännyt kiinnostus lukea aiheissa oleva kirja kokonaan.
”Jonkin verran on kyselty, miksi jotain tiettyä kuvaa tai tekstiä ei ole mukana. Se johtuu osin metsäaiheiden monipuolisuudesta ja laajuudesta. Nopeasti laskien saimme kokoon yli 250 erilaista aihetta, joten karsintaa oli pakko tehdä”, Luostarinen kertoo.
”Projektin ideana on vertailla omia ja toisten kokemuksia, mikä ei onnistu, jos jokainen tekee eri teoksesta tai aiheita on kovin paljon. Tietysti voi myös halutessaan valita oman aiheen ja tehdä siitä kuvan vain itselleen.”
Kilpailuaikaa on syyskuun loppuun. Kortteja voi Luostarisen mukaan kuitenkin saada ja hyödyntää myös sen jälkeen.
”Haluamme kehittää ideaa edelleen ihmisten kokemusten perusteella. Haaveena on monivuotinen projekti yhdessä luontomatkailuyritysten ja retkeilyalueiden kanssa.”
Ahvenjärven ja Luostarisen mukaan myös Euroopassa on menossa vastaavanlainen projekti. Se ei kuitenkaan liity pelkästään luontoon, vaan ideana on tehdä omia tulkintoja kuuluisista taideteoksista.
”Projekti julkistettiin viikko Mätäsmetäs-hankkeen jälkeen, joten kumpikaan ei luultavasti ole tiennyt toisen olemassaolosta”, Luostarinen toteaa.
Mätäsmetäs-projektia esitellään Luostarisen mukaan Frankfurtin kulttuuri- ja matkailumessuilla elokuun lopulla. Hän toivookin idean tuovan lisää innostuneita makailijoita suomalaisen kulttuurin ja luonnon pariin.
TIINA HEIKKINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
