Korjuukeleistä kehkeytyy hermopeli

Lauhat säät uhkaavat talvileimikoiden korjuuta. Elleivät yöpakkaset palaa nopeasti, osa tälle talvelle suunnitelluista kohteista siirtyy ensi vuoteen.

”Tämä on melkoista hermopeliä talvileimikoiden osalta. Jos yöt pysyvät plussalla, tiet pettävät, eikä puita saada metsästä liikkeelle”, sanoo toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.

Yli-Talonen arvioi, että pehmeillä mailla sijaitsevista talviharvennuksia jää korjaamatta 10–30 prosenttia.

Puukauppa on käynyt alkuvuoden yli neljännestä viimevuotista nopeammin. Viime viikkoon mennessä metsänomistajat olivat myyneet 6,2 miljoonaa kuutiota puuta Metsäteollisuus ry:n jäsenille.

Päijät-Hämeessä puukauppoja tehtiin jo viime vuonna ennätystahtiin eli lopputulos oli sama kuin vuonna 2007. Tänä vuonna puukaupan vauhti on kiihtynyt 15 prosentilla.

Yli-Talosen mukaan vähäluminen talvi on mahdollistanut leimikoiden teon. Kauppakin on käynyt hyvin ja kantohinnat ovat pysyneet tasaisina.

”Ero yli viiden vuoden takaiseen tilanteeseen on hurja. Nyt puukauppoja tehdään kolminkertainen määrä.”

Päijät-Hämeen metsistä on hakattu viime vuosina metsien kasvua enemmän puuta. Se johtuu metsien vinoutuneesta rakenteesta. Parinkymmenen vuoden sisällä noin puolet maakunnan metsistä varttuu uudistuskypsiksi.

”Metsänomistajat panttasivat hakkuita 70- ja 80-luvuilla. Siksi nuorten metsien osuus on vanhoja vähäisempi. Vastaavasti puuta riittää hakattavaksi.”

Yli-Talosen mukaan hakkuita voisi nostaa vielä puolella seuraavan kymmenen vuoden ajaksi vanhojen hakkuusäästöjen turvin.

Metsien käytössä tapahtunutta muutosta hän selittää kaikkien metsätalouden osapuolien aktivoitumisella. Metsänomistajia on aktivoitu erilaisilla hankkeilla, minkä lisäksi sekä metsänhoitoyhdistys että puunostajat ovat muuttaneet toimintatapojaan ja lähestyneet metsänomistajia.

Kevättalvella puunostajat juoksevat kaikkialla järeiden kelirikkokohteiden perässä. Niistä on aina pulaa, joten siltä osin sama laulu toistuu joka kevät ja syksy.

Uusi metsälaki mahdollistaa erirakenteisen metsän kasvatuksen. Sen lisäksi metsänomistaja saa itse päättää, missä vaiheessa uudistaa metsänsä.

Esimerkiksi Pohjois-Suomessa pieni osa puukaupan ja korjuumäärien kasvusta selittyy nuorehkojen metsien avohakkuilla. Eivätkä ne eteläisemmässä Suomessakaan täysin tuntemattomia ole.

Yli-Talosen mukaan metsänhoitoyhdistys on varautunut myös erirakenteisen metsänkasvatuksen vaatimiin hakkuisiin. Toistaiseksi niiden kysyntä on jäänyt vähäiseksi.

”Saa nähdä, riittääkö maakunnassa töitä edes yhdelle niihin erikoistuneelle toimihenkilölle”, pohtii Yli-Talonen.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF