Metsästäjät pitävät villisikojen ruokintakieltoa outona

Suomessa arvioidaan asustavan 500–1 000 villisikaa. Reijo Salminen/kuvaliiteri Kuva: Viestilehtien arkisto

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kieltää luonnonvaraisten villisikojen ruokinnan Suomessa 3.10. alkaen.

Syynä on pelko, että vaarallinen ja erittäin tarttuva afrikkalainen sikarutto (ASF) leviää Suomeen itärajan ylittävien villisikojen mukana.

Suomen ja Karjalan kannaksen luonnonvaraisten villisikojen kanta on harva. Suomessa villisikoja arvioidaan olevan 500–1 000 yksilöä.

Suomalaisten viranomaisten mukaan villisikojen ruokinta voi vaarantaa suomalaissikojen terveyden, koska ASF on levinnyt Pietarin lähistölle noin 200 kilometrin päähän rajasta.

Metsästäjät ovat ihmetelleet ruokintakieltoa. Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies ei ole vakuuttunut siitä, että ruokintakiellolla saavutetaan toivottu vaikutus.

”Jos villisikojen ruokinta lopetetaan, mihin ne lähtevät? Voi olla, että ne lähtevät Venäjälle. Tai sitten ne lähtevät sisämaahan.”

Hiidenmies arvioi, että siat olisi helpompi metsästää tutuilta ruokintapaikoiltaan. Hänen mukaansa villisioille tarkoitettuja ruokintapaikkoja on ehkä muutamia kymmeniä, mutta toki siat ruokailevat myös muille riistaeläimille tarkoitetuilla ruokailupaikoilla.

Villisikojen esiintymisalueilla Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudenmaalla käynnistetään tehostettua villisikajahtia, jotta sikaruton leviäminen saataisiin estettyä.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus vetoavat metsästäjiin, jotta nämä lähtisivät mukaan kaatotalkoisiin. Tehostetusta villisikajahdista järjestetään metsästäjäiltoja lähiviikkoina.

Ministeriön mukaan ruokintakieltoasetus voidaan kumota tarpeettomana, jos metsästäjät sitoutuvat kannan vähennyssuunnitelmaan.

Kuluneen kesän ja syksyn aikana afrikkalaista sikaruttoa on todettu villisioilla Virossa, jonne Suomesta tehdään paljon metsästysmatkoja.

Lisäksi ASF-tapauksia on löydetty Latviasta, Liettuasta ja Puolasta sekä villisioista että sikaloista.

Suomalaiseen sikalaan leviävä ASF saisi aikaan suurta taloudellista vahinkoa, joka jäisi lähes kokonaisuudessaan elinkeinon hartioille. Viruksen aiheuttamaan tauti on tappava eikä siihen ole hoitoa.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan sikojen kasvatus kävisi mahdottomaksi, jos afrikkalainen sikarutto jäisi pysyvästi Suomen villisikakantaan.

Virus on erittäin muuntautumiskykyinen ja pystyy tarttumaan eläimestä toiseen.

Lisäksi se kykenee leviämään lihatuotteiden, vaatteiden, kenkien ja metsästysmuistojen mukana. Myös sairastuneen villisian verellä tahriintuneet metsästyskoiran liivit kykenevät levittämään tautia.

Suomen riistakeskuksen tiedotteen mukaan Liettuassa afrikkalainen sikarutto pääsi moderniin, kaksoisaidattuun 20 000 sian sikalaan, mikä kertoo siitä, että hyvin hoidettukaan sikala ei ole turvassa afrikkalaiselta sikarutolta, mikäli virusta on paljon ympäristössä.

MAIJA ALA-SIURUA

HANNA LENSU

Tietoa ASF:stä:

www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen+sikarutto/

asf-n-torjunta-/

www.ett.fi/tarttuvat_taudit/

sikojen_tarttuvat_taudit/

afrikkalainen_sikarutto

Avaa artikkelin PDF