Metsästäjäliitto toivoo pantasusien paikannustietojen päivittämistä nykyistä tiheämmin

Viime metsästysvuonna Suomen riistakeskus teki 12 myönteistä ja 14 kielteistä päätöstä suden vahinkoperusteisista poikkeusluvista. Kuvan susi loikoili kesällä Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Paula Liesmäki

Suomen metsästäjäliitto on tyytyväinen, kun budjettiriihi suuntasi lisärahoitusta Länsi-Suomen susien seurantaan. Tällä hetkellä kaikki pannoitetut sudet ovat Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa ja Pohjois-Savossa.

"Uudet pantasudet tuottavat tutkimukselle lisää hyödyllistä tietoa esimerkiksi laumojen reviirien rajoista ja liikkumisesta", kommentoi Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Metsästäjät haluaisivat mahdollisimman reaaliaikaista tietoa metsästyskoiran työskentelyalueella liikkuvista susista. Hallenberg toivoo tiheämpiä paikannustietoja, sillä se madaltaisi vahinkoriskiä.

Tällä hetkellä kunkin pantasuden paikannushavainnot päivittyvät palveluun seitsemän tunnin välein. Tämä edellyttää, että eläin on paikannushetkellä riittävän avoimessa maastossa, jossa satelliittipaikannus onnistuu.

Riistahavainnot.fi -palvelussa kerrotaan, mikäli paikannus on yli kaksi viikkoa vanha.

"Paikannustieto ei kuitenkaan kokonaan poista vahinkoriskiä, sillä sudet liikkuvat laajoilla alueilla ja pannoittamattomia yksilöitä on kannassa runsaasti", huomauttaa Hallenberg.

Myös Suomen luonnonsuojeluliiton Tapani Veistola pitää susilaumojen pannoituksia hyvänä keinona estää koiravahinkoja.

Kenttähenkilön palkkaaminen saa molemmilta liitoilta kiitosta. "Susiyhdyshenkilöistä on ollut suuri apu ennenkin", Veistola kommentoi.

Elinvoimainen susikanta mainitaan molempien liittojen susikannan hoitosuunnitelman päivitykseen kohdistuvissa tavoitteissa. Metsästäjäliitto korostaa, että elinvoimainen susikanta tarkoittaa, että myös haitat ovat hallinnassa.

"On hyvä, että vahinkoperusteinen poikkeuslupa ei ole enää sidottu määrään, vaan lupia tulisi myöntää aina, kun asetetut kriteerit täyttyvät", linjaa Metsästäjäliiton hallituksen jäsen Antti Kuivalainen.

Myöntämiskriteerien tulisi olla selkeitä ja avoimia; se on myös yksi liiton tavoitteista hoitosuunnitelman päivityksessä.

Luonnonsuojeluliitto ei vastusta ylärajan poistamista vahinkoperusteisilta suden poikkeusluvilta. "Kiintiöasetuksen merkitys väheni jo silloin, kun luvat muuttuivat vahinkoperusteisiksi. Kun susia on vähän, on vahinkoja vähän ja poikkeuslupienkin tarve vähäistä."

Läntisen Suomen susia aiotaan pannoittaa lisärahoituksen turvin – ensisijaisesti seurantatiedoilla halutaan ehkäistä koiravahinkoja