Metsämiesten säätiö haluaa toimia alan unilukkarina: "Emme ei voi enää elää kuin valtio valtiossa"

Metsämiesten säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä, hallituksen puheenjohtaja Juha Mäkinen ja hallintosihteeri Aija Järnstedt. Kuva: Hanna Linnove

70 vuotta täyttänyt Metsämiesten säätiö haluaa perinteiden vaalimisen lisäksi toimia metsäalan unilukkarina.

"Haluamme tietää, mikä on alan menestyksessä olennaista? Kaikki on kiinni ihmisestä. Haluamme tuoda sen esiin strategiamme uudistamisella entistä vahvemmin", säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Mäkinen painottaa.

"Ei ole yhtä oikeaa metsäihmistä eikä metsäkuplan rakentamisesta ole mitään hyötyä. Alalla tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista."

Metsäalalla on ollut Suomessa aikaisemmin erittäin vahva asema, mutta siihen on tuudittauduttu liikaa.

"Olemme olleet valtio valtiossa ja ajatelleet, että kova arvostus houkuttelee meille töihin parhaat nuoret. Nukuimme, kun yhteiskunta muuttui. Nyt metsäalalle on saatava ihan uudenlainen, terve imago."

Ihmiset on tunnettava tai heille ei voi myydä. Mäkinen peräänkuuluttaakin aidompaa dialogia muiden alojen kanssa.

Samalla on katsottava alaa kokonaisuutena ja pyrittävä koko Suomea hyödyttävään yhteistyöhön. Tähän Metsämiesten säätiö on pyrkinyt myötävaikuttamalla Metsäkoulutus ry:n perustamiseen, jossa alan oppilaitokset voivat kehittää opetusta yhdessä.

"Mekaaninen metsäteollisuus ehti jo koulutuksen osalta notkahtaa", säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä huomauttaa.

"Meillä on erityisenä tutkimushaasteena tutkia, motivoituvatko metsäalan haasteista nauttivat nuoret alasta?"

Metsämiesten säätiö on vastannut haasteeseen uudistamalla strategiansa. Vanhojen painopisteiden tutkimuksen, koulutuksen, hyvinvoinnin, viestinnän ja metsäkulttuurin sijaan säätiö haluaa panostaa tavoitteellisuuteen. Rahoituksen painopistealueiksi on nyt valittu ennakointi, osaaminen, hyvinvointi, verkostot, tunnettuus ja metsäkulttuuri.

Erityisesti toivotaan vaikuttavia esityksiä hyvinvoinnin alalle.

"Asia on tärkeä. Panostamme edelleen erityisesti metsäalan ihmisjohtamiseen: monissa yrityksissä työyhteisön hyvinvointiin panostaminen on kuin remontti, joka siirtyy koska työkalut, aloitus ja muut työvaiheet eivät ole selvillä", Pirttilä kuvaa.

"Kun saamme kohennettua henkilöstötyytyväisyyttä, saamme parannettua asiakastyytyväisyyttä. Metsienhoidossa olemme jo maailman kärjessä, myös tässä asiassa on päästävä kärkeen."

Metsäala on yleensä erittäin delegoitua, jossa eri ihminen ja organisaatio vastaa eri työtehtävistä. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajaan kohdistuu monia ristiriitaisia tavoitteita ja vastuita: hänellä on käsissään puolen miljoonan kone, työ pitäisi hoitaa hyvin ja lisäksi nopeasti ja tehokkaasti.

"Tällainen luottamushan on toisaalta upea juttu ja työntekijälle pitää saada se viestittyä myönteisesti. Työhyvinvointi ja ihmisjohtaminen lähtevät siitä, että arvostaa työstään ja nauttii siitä. Ja tuntee, että muutkin arvostavat sitä", Pirttilä kertoo.

Aiheeseen halutaan innostaa myös uudella stipendillä: säätiö aikoo palkita metsäalan työyhteisöjen hyviä tyyppejä 500 euron palkinnolla. Työntekijät voivat ehdottaa stipendin saajaksi ansioitunutta kollegaansa.

Yksi metsäalaan liitetty piirre on sen miehisyys. Tällä hetkellä työvoimapulaa podetaan erityisesti rakennus-, metalli- ja tietotekniikka sekä sosiaali- ja terveysaloilla, jotka ovat vahvasti sukupuolittuneita. Metsäpuolella pulaa on erityisesti metsäkoneenkuljettajista, joista hyvin harva on nainen.

Nimensä puolesta Metsämiesten säätiö ylläpitää sukupuolittunutta mielikuvaa.

"Sukupuolen vaikutus on yksi asioista, jota on tutkittava entistä enemmän. Uskomme, että kun ihmislähtöisyyteen satsataan, mukaan saadaan myös naiset", Pirttilä kommentoi.

"Imagossa ja markkinoinnissa tämä on olennainen asia, sillä paljon potentiaalia jää toisen sukupuolen osalta pois."

Säätiön hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista yksi on nainen. Tasa-arvotavoitetta hallituksen muodostamiselle ei ole.

Keskustelu ympäristöongelmista on viime aikoina kuumentunut samaa tahtia kuin maapallon ilmasto.

"Muutoksen tuska hälvenee analyysilla ja rohkeilla visioilla", Mäkinen uskoo. "Keskustelu voi jännittää siltä osin, olemmeko valmiita siihen? Suomalaisella metsänhoidolla on globaalisti paljon annettavaa."

Kaikkien tilanteiden patenttiratkaisua ei ole, tällä hetkellä esimerkiksi lannoituksen lisääminen joissain kohteissa voi olla ympäristön kannalta järkevää. Puuston kasvun kiihtyessä siihen sitoutuu enemmän hiiltä.

"Metsämiesten säätiö on riippumaton toimija, joka voi antaa hankkeille rahan muodossa konkreettista tukea. Se antaa sanoillemme painoarvoa ja mahdollisuuden osallistua keskusteluun aidosti parempaa tulevaisuutta rakentaen", Pirttilä painottaa.

"Metsäalalla on ratkaisut alalle asetettuihin ristiriitaisiin tavoitteisiin, mutta ne on saatava koko yhteiskunnan tietoisuuteen. Tunnettuudesta syntyy aito arvostus."