Kemeraa sorvataan uusiksi – "Vuonna 2021 tiedot siirtyvät pienemmällä paperien pyörittelyllä"
Digitalisaatio antaa mahdollisuuden purkaa metsätalouden tukien byrokratiaa, uskoo asiantuntija Lea Jylhä MTK:sta.
Taimikonhoitoon on todennäköisesti tulossa tukea jatkossakin. Sen sijaan nykyisenkaltainen nuoren metsän kunnostuksen tuki tuskin jatkuu vuoden 2020 jälkeen. Kuva: Joel RosenbergKestävän metsätalouden (kemera) nykyiset tuet ovat voimassa vuoden 2020 loppuun. Uusien tukien määrä, kohteet ja ehdot ovat täysin auki. Niihin haetaan suuntaviivoja syksyn aikana.
”Jonkinlainen yhteisymmärrys vallitsee siitä, että taimikonhoitoon, tie- ja ojahankkeisiin sekä luonnon- ja ympäristönhoitoon tarvitaan tukea jatkossakin”, tiivistää asiantuntija Lea Jylhä MTK:sta.
Jylhän mukaan uusien tukimuotojen sorvaamisessa pohjalla ovat Tapion ja Luonnonvarakeskuksen taustaselvitykset. Niihin on koottu erilaisia vaihtoehtoja ja sidosryhmien näkemyksiä. Keväällä ministeriö järjesti asiasta maakunnallisia kuulemisia, joissa alueelliset toimijat pääsivät kertomaan omat näkemyksensä.
”Jonkinlaisena yhteenvetona voisi todeta, että nykyinen kannustinjärjestelmä ei ole taannoisista atk-sotkuista huolimatta hirveän huono. Uutta voi siis pohtia sen pohjalta.”
Kehittämiskohteita silti riittää. Yksi niistä on järjestelmän byrokraattisuus. Etenkin pienten hankkeiden vaatimaa ennakkosuunnittelua on pidetty raskaana.
Jylhän mukaan byrokratiaa voisi vähentää vähämerkityksellisen eli niin sanotun de minimis -tuen kautta. Se mahdollistaisi yhden toimijan hankkeille 200 000 euron tuet kolmen vuoden aikana.
”Tuki sopisi esimerkiksi taimikonhoitoon. Se ei vaatisi ennakkosuunnittelua, vaan se voitaisiin maksaa jälkikäteen työn valmistuttua.”
De minimis -tuki ei ole täysin ongelmaton, sillä tukeen lasketaan kaikki saman saajan de minimis -tuet. Tukiraja saattaa siten tulla vastaan metsä- ja maatalousyrittäjällä, joka on saanut de mimimis -tukea myös maatalouden investointeihin. Metsäpuolella tukileikkuri voisi iskeä esimerkiksi yhteismetsällä.
Asiasta on luvassa lisäselvitys vielä tämän syksyn aikana.
Jylhän mukaan kemeran jatkoa suunniteltaessa on haettu uutta ajattelua. Esimerkiksi taimikonhoidon tuki tuskin noudattaisi nykyisiä mittarajoja. Muutosta tulee siitäkin, että nykyisen kaltainen nuoren metsän kunnostuksen tuki tuskin jatkuu.
Hän kaipaa uutta ajattelua myös luonnonhoitoon. Tavoitteena on, että metsänomistajat voisivat toteuttaa omilla maillaan kevyitä luonnonhoitohankkeita tavallisen metsänhoidon yhteydessä. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi lähteiden tai pienten lehtolaikkujen kunnostukset.
”Yksi muutos on, että erilaisten toimintojen tukijärjestelmät voivat poiketa toisistaan. Taimikoita voitaisiin siten hoitaa ilman ennakkosuunnittelua, jonka jotkut muut työlajit vaatisivat.”
Ennakkosuunnittelua vaativia työlajeja olisivat ojitus- ja tiehankkeet ja mahdollisesti osa luonnon- ja ympäristönhoidon hankkeista.
Muutokseen liittyy hurjaa vauhtia metsiinkin edennyt digitalisaatio. Ihmistyön ja metsäkäyntien tarve vähenee nopeasti. Se antaa mahdollisuuden purkaa byrokratiaa ja vähentää paperisotaa.
”Vuonna 2021 tiedot siirtyvät pienemmällä paperien pyörittelyllä ja maastotarkastusten tarve on pienentynyt entisestään”, uskoo Jylhä.
Nykyisen kemeralainsäädännön hyväksyttäminen EU:ssa oli nihkeää. De miminis -tukien osalta päätäntä pysyisi kansallisella tasolla, joten vastaavia ongelmia ei tulisi.
Raskaammat ojitus-, tie- ja ympäristöhankkeet taas sopivat EU:n valtiotuen suuntaviivoihin, joten niidenkään osalta ei pitäisi tulla ongelmia.
Valmisteluvaiheessa heitettiin ilmaan monia muitakin ideoita. Kemeratuet haluttiin lakkauttaa kokonaan tai ne haluttiin sitoa hiilen sidontaan. Myös EU:n hankerahoitukseen siirtymistä ehdotettiin. Nuo ehdotukset kuitenkin hylättiin.
Myös metsänhoidon palveluseteleitä ehdotettiin. Niiden osalta selvitys jatkuu, vaikka kovin suurta intoa niihin ei tunnu löytyvän.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
