Evira etsii aivomatoja hirvien selkärangoista
Lounaisen saariston metsästäjät lähettävät syksyn mittaa muutamia kymmeniä näytteitä hirvien selkärangoista Ouluun tutkittavaksi. Näytteistä selvitetään hirven aivokalvomadon esiintyminen.
Huoli hirven vasojen pienestä koosta ja epäilyt kannan tuottavuuden alenemisesta ovat syynä tutkimukseen.
Ruotsissa löytyi rannikon lähellä laiduntavista hirvistä noin 60 prosentista elikoita aivokalvomatoa.
Tutkija Marja Isomursu Evirasta kertoo, että aivokalvomato tarttuu hirven ulosteesta nilviäisiin kuten etanoihin, joissa tauti kehittyy tarttuvaksi. Hirvi saa taudin ravintokasvillisuudessa olevista etanoista.
Ravinto sulaa hirven mahassa ja tauti pääsee sitten mahasta verenkiertoon. Syntyneet toukat pyrkivät hirven keskushermostoon, missä ne kehittyvät madoiksi.
Madot parittelevat ja tuottavat uusia toukkia, jotka etenevät hirven keuhkoihin aiheuttaen yskää. Hirvi yskii ja nielee ysköksiänsä mahaan ja sitä tietä toukkia päätyy ulosteiden mukana luontoon. Kierto jatkuu edelleen etanoihin ja nilviäisiin ja hirven rehukasveihin.
Isomursu kertoo, että hirven aivokalvomadon toukat ovat niin pieniä, ettei niitä näe paljaalla silmällä. Mato sen sijaan näkyy, se on muutaman sentin pituinen ja hyvin ohut.
”Matoja voi näkyä hirvessä selkäytimen ympärillä ja lihaskalvojen väleissä”, Isomursu kertoo.
Eviralle lähetetään näytteeksi pätkiä hirvien selkärangoista. ”Sellainen on aika isotöinen ottaa”, Isomursu sanoo.
Isomursu arvioi, että hirvenvasojen keskikoon pieneneminen ”on todennäköisesti monisyinen ongelma.” Hirven aivokalvomatoa etsitään Evirassa ensimmäistä kertaa. ”Aikatauluista on tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään.”
Evira ei kartoita tutkimuksessa torajyvämyrkyn eli ergotamiinin esiintymistä. Myrkky on yksi teoreettinen vaihtoehto syyksi vasojen pienuuteen.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
