Rahoitusala puolustaa taksonomiaa – "Sijoittajilla on kiinnostusta vastuullisuuteen, pulaa on sijoituskohteista"

EU:n vihreän rahoituksen taksonomian kriteereihin soveltuva metsätalous olisi sijoittajien silmissä kiinnostava. Kuva: Johannes Tervo

EU:n vihreän rahoituksen taksonomiaan liittyy asioita, jota moni on ehkä ymmärtänyt väärin, Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosaston johtaja Eila Kreivi toteaa.

”Taloudellisella toiminnalla ja investoinnilla pitää olla huomattava myönteinen vaikutus yhteen kuudesta kriteeristä”, Kreivi kertoi Euroopan investointipankin Helsingin toimiston ja Euroopan parlamentin Suomen toimiston webinaarissa.

Kriteereillä tarkoitetaan kestävän rahoituksen ympäristötavoitteita, joista ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat juuri nyt huomion kohteena.

Investointi ei saa myöskään aiheuttaa merkittävää haittaa muulle ympäristölle. Esimerkiksi Kreivi nostaa tuulivoimalan, joka kyllä tuottaa energiaa ympäristöystävällisesti, mutta ei sovellu taksonomian alle, jos se aiheuttaa haittaa vaikkapa muuttolinnuille.

Samoin esimerkiksi aurinkoenergia on pois pelistä, jos paneelit on tuotettu lapsityövoimalla.

Vaikka yritys ei olisi taksonomiassa mukana, ei se automaattisesti ole huono asia, Kreivi sanoo. Monet yritykset jäävät ääripäiden väliin eikä niillä ole huomattavaa myönteistä tai haitallista vaikutusta ympäristöön. Tällaisten yritysten ei usein ole edes mahdollista tavoitella ilmastoystävällisten yritysten parasta kahtakymmentä prosenttia.

Taksonomian delegoidun asetuksen metsätalouskriteerit ovat herättäneet viime aikoina runsaasti keskustelua. Hallitus ei ole vielä päässyt sopuun Suomen linjasta, sillä ääniä sekä taksonomian puolesta että vastaan löytyy.

”Ei sanota, että Suomessa talousmetsiä hoidetaan huonosti, eikä EU ole puuttumassa metsien hoitoon”, Kreivi sanoo. Jos kaikki kestävän rahoituksen indikaattorit täsmäävät, metsätalous on taksonomian sisällä. Jos ei, on Suomen metsätalous silti ihan hyvällä tolalla.

”Taksonomia on työväline yrityksille, jotka haluavat olla mukana vihreässä siirtymässä”, Kreivi toteaa.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mielestä Suomen tulisi puoltaa taksonomiaesitystä. Hänen mukaansa ei pitäisi lähteä madaltamaan metsätalouden ilmastokriteerejä, koska Suomessa metsänhoito on niin hyvällä tasolla. Sen sijaan pitäisi tavoitella entistä korkeampaa tasoa ja siten luoda eroa Keski-Eurooppaan ja muualle maailmaan.

Vihreään rahoitukseen kyllä riittäisi sijoittajia, mutta haasteeksi on osoittautunut sopivien kohteiden puute. Taksonomian kriteereihin soveltuva metsätalous olisi myös sijoittajien silmissä kiinnostava.

”Rahasta ei ole pulaa. Rahalla on pulaa hyvistä investointikohteista”, sanoo Vihreä Raha Oy:n toimitusjohtaja Aila Aho.

Elinkeinoelämän keskusliiton kestävän rahoituksen asiantuntija Santeri Suominen on samaa mieltä.

”Sijoittajilla on kiinnostusta vastuullisuuteen. Ne haluavat olla vastuullisia ja kysyntä kasvaa koko ajan. Pulaa on sijoituskohteista”, Suominen toteaa.

Suomisen mukaan markkinatalous on syytä valjastaa mukaan ilmastokriisin ratkaisemiseen. Juuri sitä taksonomialla yritetään saavuttaa.