Maaseudun työväelle kekri tarkoitti vapaaviikkoa. Kekriin liittyi myös vainajien kunnioittaminen ja toisaalta kekrin kierto, kirjoittaja huomauttaa. Kuva: Juho Leskinen
Sopiiko halloween Suomeen? Sopii, se on mukava osa römppäviikkoa
Myös halloweenilla on omat juurensa sadonkorjuun päättymisessä ja toisaalta kyse on muinaisten kelttien talven alkamisen päivästä, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan, Tytti Määttä kirjoittaa.
Halloweenilla on omat juurensa sadonkorjuun päättymisessä. Kuva: Jarkko SirkiäOlen lukenut useammankin uutisen siitä, milloin viettää halloweenia. Koska juhla ei ole meidän almanakassa, voi juhlaa viettää valitsemanaan päivänä 31.10. päivän tienoilla.
Halloweenin juhliminen jakanee mielipiteitä, koska sitä ei pidetä perinteisenä suomalaisena tai kristillisenä juhlana.
Minulla on lähisukua Yhdysvalloissa. Sosiaalisen median kautta pääsen kurkistamaan heidän perinteisiinsä halloweenin ympärillä.
Ollessani Kuhmossa kaupunginjohtajana, tutustuin käsitteeseen römppäviikko. Se on viikko tai viikot, jolloin kulttuuritoimi järjestää monenmoista rientoa kuntalaisille.
Römppä johtaa juurensa maaseutuväestön tärkeimpään juhlaan, sadonkorjuun juhlaan eli kekriin. Silloin syötiin hyvin ja juhlittiin. Nykyään tapa on siirtynyt jouluun.
Maaseudun työväelle kekri tarkoitti vapaaviikkoa. Kekriin liittyi myös vainajien kunnioittaminen ja toisaalta kekrin kierto, jossa taloja saattoi kiertää manalasta nousseeksi pukeutunut vaatien päästä syömään.
Myös halloweenilla on omat juurensa sadonkorjuun päättymisessä ja toisaalta kyse on muinaisten kelttien talven alkamisen päivästä, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan.
Pyhäinpäivää juhlitaan Suomessa samalla viikolla halloweenin kanssa. Silloin on tapana viedä kynttilöitä haudalle. Kekri ja römppä sijoittuvat samalle ajanjaksolle.
Kristinuskon levitessä pakanallisia juhlia ei kokonaan poistettu vaan niitä muutettiin. Myös nykyajassa erilaiset perinteet ja juhlat muuttavat muotoaan.
Minulle on edelleen tärkeää muistuttaa omalle jälkikasvulle kekristä. Jääkaapista ja pakastimesta löytyy kotimaisen satokauden juureksia ja marjoja. Niitä syödään päivittäin vaikkapa marjasmoothien muodossa.
On tärkeää kuitenkin muistuttaa lapsille, että kyse ei ole kulutusjuhlasta, Tytti Määttä pohtii. Kuva: Sanne KatainenHalloweenherkuiksi sopii hyvin kotimaisista porkkanoista tehty porkkanakakku, juustoleipä lakkahillolla ja itsetehdystä voitaikinasta leivottu piirakka.
Halloweenin ja pyhäinpäivän kunniaksi olemme koristelleet kotipihan ja terassin kurpitsoilla, syksyn lehdillä ja kynttilöillä. Kuopion Puijolla kävimme kävelemässä halloween polulla.
Halloweenin juhliin vaatteet yhdisteellään minun ja lasten vaatekaapista. Karmivia yhdistelmiä ollaan saatu aikaan pikkurekvisiittaa lisäämällä ja kasvot maalaamalla.
Sopiiko halloween sitten Suomeen? Minusta sopii. Se on mukava osa römppäviikkoa. On tärkeää kuitenkin muistuttaa lapsille, että kyse ei ole kulutusjuhlasta. Kuten toinen lapsistani sanoi, ”ei ole tarkoitus ostaa mitään krääsää”.
Näinhän ei pitäisi olla myöskään muiden juhlien, eteenkään joulun suhteen. Kyse on ennen kaikkea yhdessä olemisesta, ilosta ja hassuttelusta. Sitä, jos jotain, tarvitaan tässä ajassa.
Kolumnin kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
