Lukijalta: Hallituksen on panostettava tiestöön ja koulutukseen
Pelkästään säästämällä julkisen talouden tasapainottaminen ei onnistu, kirjoittavat SKAL Metsä ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi ja Koneyrittäjät ry:n edunvalvontapäällikkö Matti Mäkelä. ”Ammattitaitoisen työvoiman heikko saatavuus vaikeuttaa monen kuljetus- ja koneyrityksen toimintaa.”
Auto- ja logistiikka-alan opiskelijoita työssään. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääTaas on se aika, jolloin virkamiehet ja päättäjät etsivät uusia säästökohteita valtion talousarvioesitykseen. Suomi tarvitsee ensisijaisesti kasvun eväitä, koska pelkästään säästämällä julkisen talouden tasapainottaminen ei onnistu.
Yksi kasvun edellytyksistä on ammatilliseen koulutukseen panostaminen. Jos osaavia tekijöitä ei ole riittävästi saatavilla, toiminnan laatu ja kilpailukyky kärsii sekä liiketoiminnan kasvukyky hiipuu.
Toinen tärkeä elementti on ihmisten ja tavaroiden sujuvasta ja turvallisesta liikkumisesta huolehtiminen. Tieverkoston kehittämiseen ja korjausvelan hillitsemiseen tarvitaan panostuksia, ei valtiovarainministeriön budjettiesityksen leikkauksia.
Ammattitaitoisen työvoiman heikko saatavuus vaikeuttaa monen kuljetus- ja koneyrityksen toimintaa.
Ammattitaitoisen työvoiman heikko saatavuus vaikeuttaa monen kuljetus- ja koneyrityksen toimintaa. SKAL:n tuoreessa kuljetusbarometrissä yli neljännes yrityksistä kertoi, että henkilöstön rekrytoimisessa on ollut haasteita kuluneen vuoden aikana, jolloin meillä on merkittävä määrä ihmisiä työtä vailla.
Maarakennusalalla sama on edessä heti, kun rakentaminen alkaa pikkuhiljaa heräämään. Metsäalan auto- ja koneyrityksissä ammattitaitoisten kuljettajien saatavuus on ollut haasteena jo pitkään.
Koulutuspolitiikalla pitää turvata se, että koulutusjärjestelmä kykenee kouluttamaan tarvittavan määrän osaajia yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin – olivat koulutettavat sitten nuoria, ammatinvaihtajia tai maahanmuuttajia.
Riittävä ja laadukas kuljettajakoulutus on välttämätöntä. Kuljettajakoulutus vaatii kuitenkin oppilaitoksilta investointeja hintavaan kalustoon. Jotta yhtälö voi olla mahdollinen, julkista rahoitusta tarvitaan riittävä määrä opetus- ja kulttuuriministeriön momenteille.
Nykyinen hallitus on panostanut tieverkoston korjausvelan kääntämiseen suhteellisen hyvin. Esimerkiksi vuosi 2024 oli päällystämisen ennätysvuosi, jolloin maanteitä päällystettiin yli 4 000 kilometriä. Tätä pitää jatkaa pitkäjänteisesti – ei luovuttaa.
Hyväkuntoinen ja turvallinen maantieverkosto onkin Suomessa kaiken toimeliaisuuden avain. Tavarat ja ihmiset liikkuvat kumipyörillä.
Valtiovarainministeriön budjettiesityksen leikkaukset olisivat väärä signaali elinkeinoelämälle ja harmin aihe tavallisille tiellä liikkujille.
Kari Palojärvi
toiminnanjohtaja
SKAL Metsä ry
Matti Mäkelä
edunvalvontapäällikkö
Koneyrittäjät ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
