Käveletkö eduskunnan yli, Olli Rehn?

Työ- ja elinkeinoministeriö vie Fennovoiman rakentamislupahakemuksen valtioneuvoston käsittelyyn 6. elokuuta.

Yhtiöltä vaaditaan 60 prosentin kotimaista omistusta. Sen annetaan etsiä omistajia EU- ja ETA-maista tähän uuteen takarajaan asti. Fortumista odotellaan yhä pelastajaa. Luova kirjanpitokin saattaa auttaa.

Kroatialais-venäläinen Migrit Solarna Energija ei täytä vaatimusta. Se kuitenkin auttoi rakentamislupahakemuksen käsittelyyn asti. Nyt siitä on tullut taakka.

Kansalaisten enemmistö on kääntynyt hanketta vastaan. Näin käy välillä. Poliitikot tekevät epäsuosittuja päätöksiä.

Uusi hallitus ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) haluavat Fennovoimaa. Niin paljon, että neuvotteluja Fortumin vaatimista Luoteis-Venäjän vesivoimakaupoista käydään ministeritasolla.

Senkö takia eduskunnan talousvaliokunnan tulkintaa ei ole kunnioitettu?

Kun haastattelin kansanedustaja Mauri Pekkarista (kesk.) ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäätä heinäkuun alussa, oli viesti selvä.

Pekkarinen totesi johtamansa talousvaliokunnan mietinnön olleen yksiselitteinen: omistajuuspohjan tuli olla kunnossa 30. kesäkuuta, kun rakentamislupahakemus piti jättää.

Mäenpää oli jopa kovasanaisempi: takarajan venyttäminen ei ole eettisesti hyväksyttävää eikä eduskunnan arvovallan mukaista. Molemmat totesivat sen kuitenkin juridisesti mahdolliseksi.

Takaraja tuli ja meni, Migrit todettiin kelvottomaksi, mutta Fennovoima on yhä hengissä. Oikeuskanslerinvirasto totesi sen, mikä jo tiedettiinkin: menettely oli jotakuinkin laillinen. Riittääkö se?

Huoltovarmuuden kannalta Fennovoima on kaksiteräinen miekka. Sähköntuotantoa saadaan kieltämättä Suomeen, mutta samalla sitoudutaan venäläiseen polttoaineeseen.

Sähkö on Suomessa myös kallista, kesällä jopa kuusi kertaa kalliimpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Ikiviivästyjä Olkiluoto kolmosen piti toki helpottaa tilannetta jo vuosia sitten.

Silti kotimaiset sijoittajat pyrkivät irti Fennovoima-osakkeistaan, jotka oikeuttavat ja velvoittavat ostamaan sähköä omakustannehintaan.

Syy ei liene ainoastaan hankkeen julkisuuskuvassa, vaan usko kannattavuuteen on kadonnut. Kenelle Hanhikiven reaktoria enää rakennetaan?

En malta uskoa, että Fennovoiman ja Voimaosakeyhtiö SF:n johdossa luultiin venäläistaustaisten opiskelijoiden pyörittämän Migritin olevan mitat täyttävä kotimainen omistaja.

Väitettiin, että Migritistä oli tehty kattava taustaselvitys. Tämä kuva karisi sosiaalisessa mediassa minuuteissa ja lopullisesti työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen myötä.

Parhaassakin tapauksessa Fennovoimaa ja Voimaosakeyhtiötä pyörittävät typerykset. Todennäköisempää on, että kroatialaisbulvaanin mukaantulo oli laskelmoitu valinta takarajan ylittämiseksi 30.6.

Toimitusjohtajat Toni Hemminki ja Elina Engman olivat lausunnoissaan sinisilmäisiä tai epärehellisiä. En luottaisi suomalaista ydinvoimaa typerykselle, vielä vähemmän valehtelijalle.