Hakkuiden rajoittaminen Suomessa ilmastosyistä olisi tehotonta ja kestämätöntä
Metsiemme nykyinen hiilinielu on lähinnä metsätalouden ansiota, Jyrki Kangas kirjoittaa kolumnissaan.Metsiin liittyvä ilmastokeskustelu on noussut Suomessa laukalle, jota ilmastopaneelin sammakot kiihdyttävät.
Paneelin puheenjohtaja väläytti Metsähallituksen hakkuiden jäädyttämistä pariksi vuodeksi. Idean taloudelliset haitat oli laskettu rankasti alakanttiin – sattumalta samaksi kuin pelkkä Metsähallituksen tulos.
Paneelin piiristä on ehdotettu myös kotimaisen puun korvaamista tuonnilla, jopa kaukomaiden plantaasimetsistä. Kyllä ei sekään parantaisi maailmaa.
Hakkuiden rajoittaminen Suomessa ilmastosyistä olisi tehotonta ja kestämätöntä. Metsiemme nykyinen hiilinielu on lähinnä metsätalouden ansiota. Hakkuiden vähentäminen Suomessa ei olisi ilmastomyönteistä, vaikka se kohentaisikin omaa nielulaskelmaamme joksikin aikaa.
Metsien ikääntyminen on jo pienentänyt hiilinieluamme. Iän myötä puuston kasvu hyytyy ja metsät tulevat alttiimmiksi tuhoille. Kanadan metsät ovatkin muuttuneet päästölähteeksi vanhenemisen, metsänhoidon puutteiden sekä laajojen hyönteistuhojen ja palojen myötä.
”Metsiin liittyvä ilmastokeskustelu on noussut Suomessa laukalle, jota ilmastopaneelin sammakot kiihdyttävät.”
Metsien hiilitase sinänsä on ylisukupolvisesti plusmiinus nolla hakkuista riippumatta, jos metsäpinta-ala pysyy samana. Puuston poistuma ja kasvu kohtaavat vääjäämättä ajan mittaan.
Puulla on kuitenkin myös kestävästi lisäisiä ilmastohyötyjä, jos sillä korvataan fossiilisia raaka-aineita tai jos sen hiili säilötään pois kiertämästä.
Minkä metsä hiiltä sitoo, sen se myös joskus tavalla tai toisella luovuttaa. Toisaalta metsistä ei voi vapauttaa tai varastoida hiiltä enempää kuin ne ovat sitoneet.
NASA julkisti vuosien 2015–2020 satelliittimittaukset eri maiden hiilidioksidipäästöistä ja -nieluista. Niiden mukaan Suomi oli jo hiilineutraali.
NASA mittaa todelliset päästöt ja nielut. Esimerkiksi sellun hiilipäästö kohdentuu sinne, missä sellusta tehdyt tuotteet kulutetaan ja päästävät hiilensä. Myös öljyn hiili mitataan siellä, missä se tuprutetaan taivaalle.
Nykylaskennassa puusta tehdyn tuotteen päästöt kohdistetaan sinne, missä puu on tuotettu ja hakattu, mutta öljyn päästöillä ei rasiteta öljyntuottajamaita niiden omaa kulutusta enempää.
Oikeuden- ja johdonmukaista olisi määrittää kaikki CO2-päästöt yhdellä ja samalla periaatteella. Mieluiten mitatun kiertokulun mukaisesti.
Uutiset hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin tekniikoista ovat ilahduttavia. Niillä voidaan säilöä hiiltä pysyvästi. Siiskö hakkuita lisää, puiden hiilidioksidia talteen pois kiertämästä ja uusi elinvoimainen puusto taas lisää hiiltä nielemään?
Savupiipusta talteen otettu hiilidioksidi voidaan myös kierrättää esimerkiksi polttoaineeksi.
Joskus tullee kannattavaksi jopa siepata hiilidioksidia suuret määrät suoraan ilmakehästä. Kun ilmastoa joskus pystytään manipuloimaan, kuka säät ja ilmat säätää? Viilennystä tropiikkiin vai lämpöä Pohjolaan? Tapellaanko silloin ilmakehän hiilidioksidista?
Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston professori.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







