Nuorten yrittäjäsisarusten itsepalvelumyymälä kukoistaa: "Puhumme asioista suoraan ja kursailematta"

Itsepalvelukukkakauppiaat Aatu Aronen ja Nelli ­Koivunen. Välissä yrittäjien äiti Päivi Aronen. Jokainen valitsi ­myymälästä tämänhetkisen lempikasvinsa. Kuva: Johannes Tervo

Nelli Koivunen, 26, ja Aatu Aronen, 29, ovat kolmannen polven kukkakauppayrittäjiä. Heidän isovanhempansa perustivat jo 1960-luvun alussa puutarhaviljelmän ja kukkakaupan Kauhajoelle.

Koivunen ja Aronen halusivat jatkaa suvun yrittäjäperinnettä, mutta pärjätäkseen muuttuvalla alalla, heidän oli keksittävä jotain uutta.

Vuonna 2011 he perustivat ensimmäisen Kimppu Kivaa -itsepalvelumyymälän Kauhajoelle.

Kukkien itsepalvelumyynti ei ollut uusi keksintö. Koivusen ja Arosen isoäiti myi kukkia kukkakaupan eteisessä itsepalveluna jo 60-luvulla.

Nuoret yrittäjät kehittivät toimintamallin askeleen pidemmälle. He avasivat ison ja modernin itsepalvelumyymälän, jossa koko laaja kukkavalikoima on asiakkaan saatavilla. Pienen alkuhämmennyksen jälkeen asiakkaat ottivat kaupan omakseen.

Menestyksen rohkaisemana Koivunen ja Aronen avasivat uusia toimipisteitä lähikuntiin, Ilmajoelle, Lapualle, Alajärvelle ja Kurikkaan.

Myymälöissä ei ole henkilökuntaa. Asiakas valitsee, pakkaa ja maksaa tuotteensa itse. Maksun voi suorittaa pankkikorttipäätteellä, mobiilimaksulla tai pudottamalla rahan seinässä olevaan kassalippaaseen.

Nelli Koivunen oli vasta 17-vuotias ryhtyessään yrittäjäksi. Hän eli erilaista elämää kuin hänen ikätoverinsa yleensä. ”Vertaistukea ei löytynyt, koska en tuntenut muita saman ikäisiä yrittäjiä. Eikä sitä löydy oikein vieläkään, koska monella ikäiselläni on yhä opinnot kesken”, Koivunen toteaa.

Yrittäjäsisarusten äiti Päivi Aronen toimi pitkään kukkakauppayrittäjänä. Nyt hän on töissä lastensa yrityksessä.

Kaikki neljä lasta ovat puutarha-alalla. Päivi Arosen vanhimmalla pojalla on kukkatukku ja toiseksi vanhin perusti maahantuontiyrityksen.

Aronen toteaa, että hänen lapsensa toimivat yrittäjinä täysin erilaisessa maailmassa kuin hän itse aikoinaan. ”He ovat olleet yrittäjinä koko ajan niin sanotusti lamassa. He eivät tiedä mitään 1980-luvun hyvistä talousvuosista, jolloin myös kukkakauppa-ala kukoisti. Silloin ongelmana ei ollut tavaran myyminen vaan sen hankkiminen. Kaikki meni kaupaksi.”

Nelli Koivunen pitää suurena vahvuutena sitä, että kaikki perheenjäsenet ovat saman alan yrittäjiä. ”Olemme toistemme henkisenä tukena ja voimme suunnitella asioita yhdessä. Puhumme asioista suoraan ja kursailematta.”

Kukkakauppayri­tyksen tavoitteena on mahdollisimman laaja valikoima. Asiakkaiden toiveet otetaan huomioon. Kuva: Johannes Tervo

Kukkakauppiaan on osattava ennakoida trendejä. Aatu Aronen käy säännöllisesti Hollannissa, josta tuodaan noin 90 prosenttia Suomen kukista.

”Haastavinta on ennakoida, mikä suuresta tuotemäärästä myy kunakin sesonkina. Joulunaikaan meillä kävi 10 000 asiakasta. Heille piti löytää oikeat tuotteet, mutta siten, ettei sesongista jäisi liikaa ylitse.”

Kukkien ja viherkasvien suosio kulkee aalloissa. Moni unholaan painunut kukka palaa suosioon jopa vuosikymmenten jälkeen.

”Ajattelin, että neilikat eivät tule koskaan takaisin, mutta tuossa niitä taas on. Myös kuivakukat tulivat yhtäkkiä valtavan suosituiksi”, Päivi Aronen toteaa.

Helppohoitoiset ja kestävät viherkasvit ovat nyt kysyttyjä. 1980-luvulla suositut anopinkielet, fiikukset ja peikonlehti ovat palanneet suomalaiskoteihin. Myös kumipuille, palmuvehkalle ja saniaisille on menekkiä.

”Nyt kysytään paljon viherkasveja, jotka puhdistavat ilmaa. Tästä syystä esimerkiksi viirivehkat ovat yleistyneet huonekasveina”, Nelli Koivunen sanoo.

Kimppu Kivaa valmistautuu jo pääsiäissesonkiin. Narsissit ja tulppaanit ovat pääsiäisen kesto­hittejä.

Vilkkainta Kimppu Kivaa -liikkeissä on viikonloppuisin ja arki-iltaisin. Ostokäyttäytyminen on muuttunut takavuosista.

”Ihmiset ovat aiempaa kiireisempiä. Siksi tuotteiden pitää olla saatavilla heti. Nykypäivän ihmisillä on myös aiempaa enemmän yllätysmenoja, ja silloin tällainen toimintamalli palvelee hyvin”, Aatu Aronen sanoo.

Kimppu Kivan tyypillinen asiakas on 40–60-vuotias nainen. Erityistä palautetta yritys on saanut mies­asiakkailta, joille tavanomaisessa kukkakaupassa asiointi on usein vaivaannuttavaa. Tyypillinen miesasiakas ei tiedä kukista juuri mitään ja tekee ostopäätöksen usein hätäisesti.

”Moni mies on sanonut, että täällä on kivaa se, kun saa katsella rauhassa ja valita mieluisensa kukan”, Päivi Aronen sanoo.

Ruusa Loukko piipahti ostamaan synttärikukkia mummolleen. Tulppaanikimpun lisäksi mukaan tarttuu heräteostoksena kukkia omaan kotiin. ”Poikkean kukkaostoksille usein ohi ajaessa, koska kauppa on lähes aina auki. Tämän kaupan ansiosta olen ostanut kukkia aiempaa enemmän”, Loukko toteaa. Kuva: Johannes Tervo

Itsepalvelumyymälät ovat yleistymässä etenkin maakunnissa. Se on monelle yritykselle ainoa keino pärjätä kovenevassa kilpailussa. Kimppu Kivaa -myymälöissä on henkilökuntaa vain siivouksen ja täydennyksen aikana. Alhaiset työvoimakustannukset mahdollistavat muita alemman hintatason ja laajemman valikoiman.

Trendi suosii muutoinkin itsepalvelua. ”Markettien itsepalvelukassat ovat opettaneet ihmiset itsepalvelulle ja myös pankkikorttilaitteiden käyttö sujuu ihmisiltä luontevasti. Meillä käteisostojen määrä on laskenut 10–15 prosenttiin”, Aatu Aronen sanoo.

Kimppu Kivaa -nimi herättää hilpeyttä. Nimi tulee siitä, kun asiakkailla on tapana sanoa, että ”myy joku kiva kimppu”.

Myymälä on auki aamuvarhaisesta iltamyöhään ja valvonta hoituu kameroiden avulla. Yrittäjien mukaan hävikki on hyvin pieni, koska kukat eivät ole kovin kiinnostava ja kannattava kohde varkaille.

”Poliisille ilmoitettuja varkaustapauksia on satunnaisesti, ei ongelmaksi asti. Kymmenen vuoden aikana on sattunut vain yksi suurempi varkaustapaus. Viime vuonna Alajärvellä myymälän seinä rikottiin kirveellä ja vietiin kassa”, Aronen toteaa.

Kauhajoen myymälä oli ensimmäinen Kimppu Kivaa -toimipiste. Ovet ovat avoinna vuoden jokaisena päivänä. Kuva: Johannes Tervo

Kukkakauppa-ala on murroksessa. Marketit myyvät yhä isomman osan kukista. Samalla perinteiset kivijalkakaupat katoavat katujen varsilta.

Aatu Arosen mukaan suurena syynä kukkakauppojen vähentymiseen on yrittäjien ikääntyminen. ”Suuri osa maakuntien kukkakauppiasta on ylittänyt eläkeiän. Kukkakauppoja lopetetaan, mutta jokuhan ne kukat kuitenkin myy.”

Nyt kukkaostoksia tehdään yhä useammin verkkokaupoissa. Arosen ja Koivusen perustama Juhlakukat.fi on Suomen ainoa verkkokauppa, joka lähettää juhlakukkia ympäri Suomea. Palvelu on erityisen suosittu morsianten keskuudessa.

”Morsian etsii Instagram-kuvista itselleen mieluisat hääkukat ja lähettää sen jälkeen tarjouspyynnön. Yhä harvempi nuori aikuinen lähtee kiertämään kukkakauppoja. He käyttävät mieluummin aikansa johonkin muuhun.”

”Myös itse tekeminen on trendikästä. Asiakkaat ostavat meiltä raaka-aineet ja valmistavat itse köynnöksiä ja kimppuja”, Koivunen kertoo.

Kimppu Kivaa -myymälöille on muodostunut uskollinen kanta-asiakaskunta. Kukkakauppias elää mukana asiakkaan iloissa ja suruissa.

”Kerran eräs mies soitti ja sanoi haluavansa ostaa kimpun kosintaa varten. Me teimme hienon kimpun ja hän kosi onnistuneesti. Siitä käynnistyi pitkä asiakassuhteemme. Sen jälkeen hän on ostanut meiltä kihlajaiskukat, hää- ja syntymäpäiväkimput sekä naistenpäivän kukat”, Päivi Aronen kertoo.