Mikä on johtanut 1980-luvulla syntyneiden naisten nopeaan nousuun politiikassa?

Moni meistä keski-ikäisistä on tainnut viettää vuodenvaihteen presidentti Mauno Koiviston seurassa. Ylen Koivisto-sarjassa historioitsijat ja aikalaiset ovat tulkinneet tapahtumia ja usein arvoituksellisesti puhuneet Koiviston aivoituksista.

Jari Tervon toimittama sarja on muistuttanut, ettei ennenkään yhteiskunnassa, työmarkkinoilla tai päivän politiikassa niin kovin rauhallista ollut. Ja että ovat sitä ennenkin nuoret ihmiset vallankahvaan tarttuneet ja ministerinsalkkuja napanneet.

Sanna Marinin hallituksen nuoret naisministerit ovat herättäneet huomiota maailmalla ja kirvoittaneet epäileviä kommentteja kotimaassa. Politiikantutkijoita on marssitettu tv- ja radiostudioihin ruotimaan tapahtunutta, konkaritoimittajat ovat suoltaneet uutisanalyyseja ja sosiaalinen media on ryöpynnyt hämmästelyä.

Mikä on johtanut 1980-luvulla syntyneiden naisten nopeaan nousuun politiikassa?

Yhteiskuntapolitiikka-lehden entinen päätoimittaja, sosiologi Matti Virtanen esitti jo aiemmin syksyllä 70-vuotishaastattelussaan (HS 12.8.19) yhden mielenkiintoisimmista teorioista. Virtanen kysyi, mikä on erityisesti tämän ajan kolmikymppisen naisministerisukupolven yhteinen avainkokemus. Oliko se kasvaminen presidentti Tarja Halosen Suomessa?

Sosiologi Karl Mannheimin teoriaan viitaten Matti Virtanen totesi väitöskirjassaan Fennomanian perilliset (2001), ettei samanikäisyys vielä riitä luomaan sidettä sukupolven sisällä. Hänen mukaansa suomalaisten avainkokemuksia olivat ennen kaikkea sodat. Suuria ikäluokkia leimasi paitsi maaltamuutto, myös Prahan kevät 1968, joka varsinkin opiskelijoiden keskuudessa kääntyi kohta katumukseksi ja Neuvostoliiton ihailuksi.

Mikä sitten tekee Tarja Halosesta nuorten naisten avainkokemuksen? Virtanen ei havaintoaan lehtijutussa analysoi, mutta itse ajattelen, että sen täytyy liittyä naiseuteen ja naisen mahdollisuuksiin. Että tyttökin voi haaveilla presidenttiydestä, pääministeriydestä – vallasta. Muistatteko, miten 2000-luvun aikana vitsailtiin pikkupojista, jotka ihmettelivät, voiko miehestäkin tulla presidentti?

Viime vuosituhannen lopulla nuoret miesministerit herättivät samanlaista ärtymystä ikämiehissä kuin nyt nuo nuoret vallakkaat naiset. Olen silti aistivinani sävyeron: tytärten sukupolveen suhtaudutaan ystävällisemmin muutamaa julkisovinistia lukuun ottamatta.

Ovathan ministerimme nyt kuusikymppisten miesten tytärten sukupolvea. Siinä missä isä harvoin poikaansa kiittää, kääntyy isän ihaileva katse ahkeraan ja uraansa raivaavaan tyttäreen.

Ulla Järvi on halikkolainen tiedetoimittaja ja viestinnäntutkija.