Lukijalta: Nautakarjatalouden asemaa pohjoisen maaseudun veturina vahvistettava

Nautoja pihatossa. Kuvituskuva. Kuva: Pekka Fali

Suomalainen nautakarjatalous on tienhaarassa: annammeko tuotannon näivettyä ja omavaraisuuden laskea vai pystymmekö turvaamaan nykyiset tuotantomäärät aktiivisella maatalous- ja elinkeinopolitiikalla.

Maatalouspolitiikkaa on kiireesti päivitettävä tukemaan aktiivista tuotantoa. Suomella ei ole varaa passiiviseen pellon omistamisen tukemiseen eli tukiviljelyyn, jossa kasvusto niitetään maahan. Viljelykelpoiset pellot on saatava ruoantuotantoon, mikä on kaikkien suomalaisten maataloustuottajien ja maanomistajien edun mukaista. Vain aktiivisessa käytössä oleva maa luo arvoa omistajilleen ja yhteiskunnalle.

Peltojen omistajuus ja hallinta vuokrauksen kautta on säilyttävä suomalaisilla perhetiloilla, ei liikemiehillä tai ulkomaisella pääomalla.

Nykyisessä taloustilanteessa säästöpaineita on joka saralla, mutta ruoantuotannon tuista leikkaaminen ei ole kaukonäköistä varsinkaan, jos lisätuloja tuotantoketjuun ei saada markkinoilta.

Suomalaiset ovat kohdanneet pulan suomalaisesta naudanlihasta. Tuotantomäärät Euroopassa laskevat voimakkaasti, eikä nopeaa muutosta ole näköpiirissä. Suomalainen päivittäistavarakauppa on erittäin keskittynyt ja kannattava. Sen tulisi kantaa vastuu ruokaketjun oikeudenmukaisesta tulonjaosta. Toimintaansa tehostamalla kauppa pystyisi säilyttämään katteensa kuluttajahintoja nostamatta.

Eduskunnan käsittelyssä oleva elintarvikemarkkinalain uudistus on askel oikeaan suuntaan.

Naudanlihantuotannon kannattavuutta heikentää myös EU:n kauppasopimukset. Niiden myötä nautaa tuodaan EU-alueelle yhä enemmän Mercosur-maista ja Australiasta, joissa pelataan eri säännöillä kuin Euroopassa tai Suomessa.

Ratkaisevat hetket vaikuttaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan ohjelmakauden linjauksiin on nyt. Suomen on otettava mallia Ruotsista, joka haluaa maahan 100 000 uutta nautaa. Tulevalla kaudella tavoitteena pitää olla tuotantomäärien säilyttäminen nykytasolla. Tähän tarvitaan muun muassa isompia teuraspainoja, yhä parempaa eläinterveyttä sekä emolehmätuotannon kehityksen turvaamista niillä tiloilla, joilla siihen on kiinnostusta.

Samoin maidontuotannon toimintaedellytysten turvaaminen luo perustan kotimaiselle naudanlihalle. Valkuaisomavaraisuuden saavuttamiseksi tuottajia tulisi kannustaa nykyistä enemmän valkuaiskasvien viljelyyn.

Tarvitsemme tukipolitiikkaan selkeää linjaa. Maataloustukien määrärahoja todennäköisesti vähennetään, mutta paremmalla kohdentamisella voidaan saada vaikuttavuutta aikaan.

Janne Hyvönen

puheenjohtaja

MTK Sotkamo