Sivellinvalmistaja uskoo kotimaiseen tuotantoon: "Matemaattisesti olisimme viisaampia, jos ostaisimme pensselit vaikka Italiasta"

Juhani Lampisen käsistä lähtee vuosittain jopa 10 000 katuluutaa. Lampinen on yksi Sokevan työllistämästä näkövammaisesta käsityöalan yrittäjästä. Kuva: Stiina Hovi

Mielipide

16.4.202123:20

Kolumni

Stiina Hovi

Leikkuri suhahtaa terävästi ja katkaisee luudan harjaspään tasaiseksi. Juhani Lampinen nappaa harjasosan leikkurista, liittää sen nopsasti varteen ja ruuvaa kiinni käden käänteessä. Jälleen yksi hänen kokoamastaan vuosittaisesta 10 000 luudasta on valmis.

”Olen työskennellyt Sokevalle jo 15 vuotta. Sain aikoinaan vuokrattua työtilat Sokevan edellisestä toimipaikasta ja nyt olen täällä”, Lampinen kertoo.

Hän on yksi niistä näkövammaisista, jotka saavat toimeentulonsa tekemällä Sokevalle alihankintana erilaisia käsityötuotteita.

Työ on fyysistä. ”Kyllä tässä hien saa pintaan, kun oikein rupeaa huhkimaan”, hän naurahtaa. "Luudat ovat päähommani. Niitä on käsistäni lähtenyt vuosien varrella varmaan satatuhatta kappaletta.”

Näkövammaisten tekemät tuotteet ovat enää murto-osa Sokevan tuotannosta, kertoo toimitusjohtaja Markku Kärppä. ”Työllistämme parikymmentä näkövammaista joko suoraan tai välillisesti.”

Sokevan valikoimissa on useita erilaisia näkövammaisten tekemiä tuotteita. ”Olemme luvanneet, että myymme kaiken mitä he ehtivät tehdä”, Kärppä ­sanoo.

Käsityönä tehtävät tuotteet ovat monelle tuttuja. Tunnetuin lienee iso katuluuta, jonka malli on pysynyt samana jo 60 vuotta. Samanlaisella luudalla talonmies Pikkarainenkin lakaisi pihaa Pekka Puupää -elokuvissa. Vuodessa valmistuu noin 20 000 luutaa. ”Tuotteen ainoa huono puoli on sen kestävyys”, Kärppä nauraa.

Sokevan valikoimissa on satoja tuotteita. Osa ­valmistetaan Suomessa, osa tuodaan Euroopasta. Etualalla olevassa telineessä on näkövammaisten valmistamia tuotteita. Kuva: Stiina Hovi

Suomalaisen Työn liitto lanseerasi Yhteiskunnallinen yritys -merkin 2011. Sokeva haki sitä jo seuraavana vuonna. ”Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että yritysten pitäisi ottaa osaa yhteiskuntavastuuseen. Täältä voi tulla hakemaan esimerkkiä”, Markku Kärppä kehottaa.

Läpinäkyvyys on eräs yhteiskunnallisen yrityksen toimintaperiaatteista. ”Kun teemme voittoa, ei sitä käytetä purjeveneisiin eikä kelohonkamökkeihin vaan se menee suoraan vammaistyöhön.”

Kotimainen valmistus ja näkövammaisten työllistäminen ovat tärkeä osa Sokevan toimintaa. ”Muutoinhan olemme puhdas bisnesorganisaatio, tehtävämme on tuottaa voittoa ja kiusata kilpailijoita”, Kärppä hymyilee.

Yhteiskunnallisen yrityksen merkin saaminen ei ollut Sokevalle vaikeaa. Yrityksen on määriteltävä yhteiskunnallinen tavoitteensa sekä voittonsa käyttötapa yhtiöjärjestyksessään tai säännöissään.

”Suomalaisen työn liitolta saa runsaasti tietoa, yhteisiä markkinointimateriaaleja ja paljon muuta, eli on kannattavaa hakea merkkiä”, Kärppä kehottaa.

Sokevan voitoista maksimissaan 60 prosenttia menee Näkövammaisten liiton kautta vammaisten hyödyksi. Liitto omistaa yrityksen kokonaan. ”Meitä ei velvoiteta työllistämään näkövammaisia, mutta haluamme tehdä niin.”

Näkövammaiset tekevät tuotteita Sokevalle itsenäisinä yrittäjinä.

Ison katuluudan hinta, noin 30 euroa, ei kuulosta maallikon korviin pahalta käsityönä tehdystä ja kestävästä tuotteesta. Sen varressa on tarra, jossa lukee tekijöiden nimet.

Käsityö vaatii paitsi taitoa, myös voimaa, kun harjan harjaksia kiristetään käsivoimin runkoon kiinni. ”Opettelin kerran juuriharjan teon ja harjan toinen puoli oli punaisena verestä, kun tökkäsin koko ajan sormeeni”, Kärppä naurahtaa. ”Kädentaitoa näiden teko vaatii.

”Perinteinen katuluuta on tunnetuin näkövammaisten tekemistä tuotteista”, kertoo Markku Kärppä. Kuva: Stiina Hovi

Vaikka Sokeva tuo maahan paljon maalaustarvikkeita, on kotimaisuus eräs yrityksen arvoista.

Sokevassa kootaan siveltimiä omalla tuotantolinjastolla Vantaalla. Kuomiokoski Oy:llä Ristiinassa Sokeva teettää siveltimiä, siveltimien varsia ja maalarinlastoja.

”Aiemmin ne tehtiin Virossa, mutta halusimme palauttaa tuotannon takaisin kotimaahan. Tuotteen hintaan tulee muutama kymmenen senttiä lisää, mutta se ei kaada ketään”, Markku Kärppä kertoo.

Ruotsista tulee Habon siveltimiä ja BioComb-kiinteistönhoitoaineita.

”Jos Kiinan-tuonti on ongelmissa koronan vuoksi, me emme ole pulassa. Olemme verkostoituneet eurooppalaisten toimijoiden kanssa Saksassa, Ruotsissa, Britanniassa ja Italiassa.”

Esimerkiksi maalaustelat tulevat Saksasta. Suomessa ei telateollisuutta ole lainkaan markkinoiden pienuudesta johtuen.

Sokeva ei myy tuotteitaan suoraan kuluttajille, vaan jälleenmyyjäliikkeille. ”Olemme tällä hetkellä Suomen ainoa maalaustyövälineiden valmistaja”, Markku Kärppä kertoo.

Hänen mukaansa kotimaisuus on ollut myyntivaltti etenkin korona-aikaan. ”Omavaraisuusaste pitäisi saada Suomessa muutenkin nousuun, että saisimme pidettyä teollisuuden omissa käsissä.”

”Pandemiasta on seurannut paljon hyvääkin. Kotimaisten tuotteiden arvostus on noussut. Toivottavasti se jää voimaan tulevaisuudessakin.”

Kymmenillä tuotteilla on Avainlippu-merkki. Sokeva uskoo kotimaiseen valmistukseen. Kuva: Stiina Hovi

Sokeva myy myös ympäristöystävällisiä savimaaleja. ”Niistä ei haihdu mitään muuta kuin vettä”, Markku Kärppä kertoo.

Ekologisuus on muutenkin tärkeää Sokevalle. Tuotteiden puuosat tehdään sahateollisuuden ylijäämäpuusta, kotimaisesta koivusta. ”Vielä kun keksittäisiin vaihtoehto muovikanistereille BioComb-tuotteiden pakkaamiseen. Täällä oltaisiin heti lapanen pystyssä!”

Sokeva rakentaa parhaillaan uutta toimitilaa Keravalle. ”Konttoritiloja ei tarvita niin paljoa, sillä etätyö on tullut jäädäkseen”, Kärppä sanoo.

”Kun mietimme uusia tiloja, niin eteen tuli sivellinvalmistuksen kannattavuus. Vaikkei se kannata, niin se silti kannattaa. Kotimainen valmistus on ensisijaisesti tahtokysymys. Se on meidän ajatusmaailma. Matemaattisesti olisimme viisaampia, jos ostaisimme pensselit vaikka Italiasta. Mutta kotimainen valmistus on meillä korvien välissä, osa identiteettiä.”