Yliö: Särkikalaa halutaan kaupan hyllyille ja ihmisten lautasille, mutta kauppa ei käy – mikä neuvoksi?

Juuri pyydettyä saalista. Kuvituskuva. Kuva: Antti Raatikainen

Vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen käytön lisääminen on ollut kestoaihe kalataloudessa. Tuskin mistään muusta asiasta on vuosikymmenten mittaan ollut niin paljon hankkeita.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana on syntynyt särkikalatuotteita tuottavia kaupallisia arvoketjuja. Useat kalastajat ovat investoineet särkikalojen pyyntiin ja jalostajat saaliin käsittelyyn.

Kaupan hyllyillä on nykyisin useita särkikalatuotteita tarjolla, mutta ne eivät nyt tahdo mennä kaupaksi.

Kysynnän heikentyminen johtuu monien epäsuotuisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kansainvälisten kriisien seurauksena kuluttajien ostovoima on vähentynyt.

Kotimaiset erikoistuotteet jäävät kaupan hyllyille, mutta edullisia tuontikalapuikkoja myydään paljon. Tuontituotteet ovat hyvin esillä ja niiden markkinointi on massiivista. Kaiken kukkuraksi tuotu lohi on halpaa, mikä vähentää kotimaisten kalatuotteiden kysyntää.

Julkiskeittiöidenkään ostoista ei ole tullut apuja, koska valtio ja uudet hyvinvointialueet etsivät kustannussäästöjä.

Keväällä toteutetun selvityksen perusteella kaikkien särkikaloja jalostavien yritysten tuotteiden kysyntä oli vähentynyt. Vain särjen vienti veti, mutta monilla jalostus- ja vientiyrityksillä oli edelleen viime vuoden lahnaa pakkasessa. Myös pienten särkikalojen vastaanottaminen oli tyrehtynyt, koska niitä ei enää saatu myytyä turkiseläinrehujen raaka-aineeksi.

Mitä pitäisi tehdä, jotta kovalla työllä tehdyt arvoketjut selviäisivät poikkeuksellisesta markkinatilanteesta?

Kaupan hyllyihin päätyvistä kotimaisista särkikalatuotteista ei saa halpatuotteita. Särkikalojen pyynti on työvoimavaltaista ja perustuu vaihtelevien luonnonsesonkien hyödyntämiseen. Särkikalojen jalostukseen erikoistuneet yritykset ovat pieniä, eikä niiden toimintaa voi enää juurikaan tehostaa.

Kalateollisuuden toivoisi panostavan enemmän eineksiin ja valmisruokiin, mutta tehokkaat automaattilinjastot edellyttäisivät raaka-aineen tuonnin ja tuotteiden viennin lisäämistä.

Valkolihaisten valtamerikalojen maailmanmarkkinat ovat valtavat. Siellä ei helpolla pärjää hintakilpailussa. Päinvastoin maailmalta tarjotaan meille halpoja kalamassoja ja -pakasteita, minkä vuoksi kotimaisten tuotteiden on oltava huippulaatuisia ja suomalaiseen makuun sopivia.

Suomalaisten särkikalatuotteiden markkinointi on viime vuosina ollut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vaisua.

Erikoistuotteilla pitää olla vahva brändi ja uskollinen asiakaskunta. Brändien kehittäminen vaatii pitkäjänteistä markkinointia, johon harvalla pienellä yrityksellä on varaa ja osaamista. Särkikalat ansaitsisivat oman pitkäkestoisen markkinointistrategiansa, joka sisältäisi yritysten, julkisten toimijoiden ja markkinoinnin ammattilaisten yhteistyönä suunniteltuja koordinoituja toimia.

Arvoketjun toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua on edelleen syytä lisätä. Näin vältettäisiin tilanteita, joissa tuotteita kehittäneet jalostajat eivät saa tarpeeksi raaka-ainetta tai pyyntiin panostaneiden kalastajien saaliille ei ole kysyntää. Kalastajat ja jalostajat voivat keskinäisellä yhteistyöllä ja verkostoitumisella turvata raaka-aineen saatavuutta ja lopputuotteita valmistavien yritysten tulisi hyvissä ajoin ennen pyyntikauden alkua viestiä raaka-aineen tuottajille kysynnän muutoksista.

Särkikalojen jalostus luo kotimaassa lisäarvoa, mutta myös vientimarkkinat tulee hyödyntää. Optimitilanteessa varmistettaisiin, että kotimaan jalostusyritykset saavat tarpeeksi raaka-ainetta ja loput saaliista vietäisiin. Tällöin vienti vakauttaa kysyntää.

Nyt moni kalastajista voi hyödyntää vain elintarvikekokoisen osan saaliistaan.

Tulevaisuuden odotuksena on, että lemmikkiruokateollisuus kehittäisi särkikaloista uuden ekologisen kotimaisen tuotteen ja näin koko saalis sekä myös elintarviketuotannossa syntyvät sivuvirrat saataisiin kaupaksi.

Särkikalahankkeiden vaikuttavuutta pitäisi parantaa. Hankkeiden koordinaatioon olisi hyvä nimetä valtakunnallinen yhdyshenkilö, joka tuntee aikaisempien hankkeiden tulokset, avustaa uusien hankkeiden suunnittelussa ja varmistaa kehityspanoksien tuloksellisen kohdistamisen.

Jari Setälä

elinkeinokalatalouden tutkija

Suomen Kalatalouskehitys