Millä Suomi nousee jälleen?
Edellisestä lamasta Suomen veti ylös Nokia matkapuhelimillaan. Samalla elektroniikkateollisuus nousi vientiin nojaavan pienen maan yhdeksi tukipilariksi metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle. Millä Suomi vedetään kuiville nyt?
TEKSTI: Marianne Falck
PIIRROKSET: Stiina Hovi
” Nousua on aiemminkin seurannut uusi kriisiaalto. ”
Suomi on joutunut aina mukaan maailmantalouden laskuihin taloutensa vientiriippuvuuden vuoksi, sanoo professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta. Jotta Suomen vienti lähtisi taas vetämään, tarvitaan kysyntää täällä valmistettaville investointihyödykkeille kuten paperikoneille.
Suomi kuuluu maailmantalouden ja Aasian kasvusta eniten hyötyneisiin maihin, todetaan Tekesin Megatrendit ja me -julkaisussa. Investointivetoinen kasvu ja infrastruktuurin rakentaminen ovat hyödyttäneet suomalaisia yrityksiä ja Suomen taloutta keskimääräistä enemmän.
Suomi on erikoistunut investointitavaroiden ja teollisten välituotteiden tuotantoon sekä matkapuhelimiin, jotka ovat nopean kasvun kulutustavaraa. Näiden kysyntä on perinteisillä vientimarkkinoilla kasvanut suhteellisen hitaasti, mutta kehittyvien talouksien markkinoilla tähän saakka nopeasti. Suomalaiset yritykset ovatkin lisänneet vientiään nopean kasvun markkinoille ja tehneet siellä suoria sijoituksia.
Nyt on epävarmaa millaisena investointikehitys Aasian kehittyvissä maissa jatkuu. Näyttäisi siltä, että ne pyrkivät lisäämään omaa investointitavaratuotantoa enemmän kuin mitä ilman kriisiä olisi tapahtunut.
”Suuria muutoksia ei ole näköpiiristä”, Kuisma arvioi nykyisen taantuman vaikutuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle. Ainut pohdinnan paikka Kuisman mukaan meillä ja maailmalla on tuntunut olevan, mitä finanssisektorille pitäisi tehdä, ettei se synkentäisi uudestaan globaalia talouskriisiä.
Tällä hetkellä Kuismasta näyttää siltä, että Suomi selviää nykyisestä taantumasta aika vähällä ja nousu maailmantaloudessa on alkanut. ”Toisaalta nousua on aiemminkin seurannut uusi kriisiaalto”, hän huomauttaa.
Tekes näkee maailmantalouden muutokset vaikeina Suomen kaltaiselle vientivetoiselle pienelle avotaloudelle. Suomen viennin kasvu oli vuoteen 2008 saakka nopeaa, mutta vientimarkkinat kasvoivat vieläkin nopeammin.
Suomi menetti markkinaosuuksia nopean kasvun markkinoilla. Uusien kilpailijoiden tulo globaalitalouteen sekä suomalaisten yritysten nopea kansainvälistyminen ovat muuttaneet suomalaisen vientituotannon markkina-asemaa.
Kriisi on uuden alku
”Kriisi muuttaa aina talouden rakenteita, toimintatapoja ja koostumusta”, Kuisma korostaa. Aikoinaan 1930-luvun lama keskitti omistussuhteita Suomen tärkeällä vientialalla sahateollisuudessa.
Öljynhinnan noususta johtuneesta 1970-luvun kriisissä yritykset panostivat energiatehokkuuteen, yritysten isoa velkaantumista vähennettiin ja yrityskokoja alettiin kasvattaa 1980-luvulla. 1990-luvun kriisistä ei taas etukäteen uskottu, että Nokia vetää elektroniikkateollisuudellaan Suomen suosta.
Jonkin alan nousua pohjaa vuosikymmenien projektit, Kuisma huomauttaa. Nokiankin ”yllätysnousua” pohjusti noin 30 vuoden kehitystyö.
Tulevaisuutta heikoista signaaleista tutkiva Elina Hiltunen sanoo kriisin tarkoittavan sitä, että hyviksi havaitut keinot eivät enää onnistu. Kriisi on miettimisen paikka sille, mikä voisi lähteä taloutta vetämään.
”Kriisit ovat tietysti aina valitettavia, mutta ne ovat oppimisen paikkoja. Ne ovat muutoskohtia tulevaisuuteen. Muutosta ei ilman kriisejä tapahdu”, Hiltunen sanoo ja viittaa sanontaan ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen.”
Mistä uusi vientisampo?
Mikään ei nyt kuitenkaan näytä Kuisman mielestä viittaavan siihen, että tällä hetkellä syntyisi uusi nouseva ala, joka alkaisi vetää Suomen taloutta. Hän nimeää Outokummun ja Wärtsilän kaltaiset yritykset edelleen Suomen vientiteollisuuden selkärangoiksi.
Kansainvälisillä markkinoilla menestynyt muotoilija Harri Koskinen taas ihmettelee, kuinka viime vuosia kovia kokenut suomalainen paperiteollisuus on voinut tuudittautua vain yhden tuotteen varaan.
Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas, Hiltunen, Koskinen ja toimialajohtaja Vesa-Matti Lahti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta eivät enää usko vanhoihin menestysaloihin.
”On nähtävä, että meidän perinteiset vahvuudet metsä, konepaja ja IT eivät enää tulevaisuudessa ole taloutemme kulmakivet. Silloin myös investointi- ja innovaatiorakenteen pitää muuttua niin, että pystytään panostamaan nouseviin luovan talouden sektoreihin”, Ahokas vaatii.
Teollisuuden osuus Suomen kokonaistuotannosta on Tekesin Megatrendit ja me -raportin mukaan 2000-luvun aikana pienentynyt, kun se vielä 1990-luvun lopulla kasvoi. Suomen edellisestä lamasta nostanut ”uudelleenteollistumisen” aikakausi, joka vahvisti Suomen osuuksia maailman vientimarkkinoilla, on Tekesin raportin mukaan päättynyt.
Erityisen suurissa ongelmissa on metsäteollisuus, jonka perinteiset markkinat ovat supistumassa, tuotteiden hinnat laskussa ja kannattavuus muuttunut heikoksi. ”Tuotantokapasiteettia joudutaan purkamaan ja hakemaan kokonaan uusia tuotteita, mikä tulee viemään aikaa. Saneerauksen ja uusiin innovaatioihin perustuvan kasvustrategian yhtäaikainen toteuttaminen on äärimmäisen hankalaa.”
Myöskään Nokian vetovoimaan ei raportissa enää uskota: ”Tieto- ja viestintäklusteri on hajonnut jalostusketjun maantieteellisen pirstoutumisen seurauksena. Alihankkijat ovat supistaneet tuotantoaan tai siirtäneet sen matalan kustannustason maihin. Nokia-vetoinen klusteri on pienentynyt. On kuitenkin epäselvää, missä määrin klusterin muut osat kuten ohjelmistotuotanto ovat kompensoineet mekaniikkavalmistuksen supistumista.”
Vihreä energia tulee
”Suomen saa pitkällä aikavälillä nousuun parantuva energiatehokkuus ja Suomen uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettu energia”, Sitran Vesa-Matti Lahti ennakoi.
Myös muotoilija Harri Koskinen uskoo vihreään energiaan nousevana alana Saksan esimerkin mukaisesti.
”Voimme olla ensimmäisten joukossa konkreettisesti täyttämässä kansainvälisesti päätettyjä velvoitteita ilmastoasioissa. Tässä asiassa suomalaiskansallinen lainkuuliaisuus on etu. Saamme näin etumatkaa moniin muihin maihin ja pärjäämme sitten myös taloudellisesti ja sosiaalisesti. Myös hyvä koulutustasomme ja -järjestelmämme auttavat meitä”, Lahti pohtii.
”Ilmastonmuutos, veden riittävyys ja väestön ikääntyminen ovat isoja ongelmia maailmassa”, Hiltunen nimeää. ”Näihin haasteisiin ratkaisujen etsiminen innovaatioiden kautta voisi tarjota suomalaisille menestystä.”
Menestyksen vaatii koulutusta
Kuismankin mielestä Suomen elinkeinoelämän uudistamiselle on tarve. ”Suomen vientituotteiksi tarvitaan tuotteita, joista saa niin hyvin hinnan, että niillä voidaan ylläpitää suomalaista hyvinvointia.”
”Suomi tuskin tulee tulevaisuudessa pärjäämään suhteellisen yksinkertaisten teollisuustuotteiden viennillä. Se on viimeistään opittu tässä kriisissä”, Kuisma selventää.
”Kun katsoo miten globaalitalous kehittyy, näyttää siltä, että tästä lamasta Suomi nousee palveluilla, luovalla taloudella ja henkisellä hyvinvoinnilla”, sanoo Ahokas. ”Koulutukseen panostanut maa pystyy panostamaan näihin rahaa.”
Suomessa tarvittaisiin Hiltusen mielestä enemmän erikoistumista, sillä koulutustaso on tarpeeksi korkea. Lisäksi suomalaisilla voisi olla hänen mielestään enemmän riskinottokykyä innovoinnissa.
Koulutus ja korkea osaaminen tuntuvatkin olevan edelleen vahvasti suomalaisen menestyksen lähtökohta. Hyvän koulutustason ja korkean osaamisen nimiin vannovat niin Ahokas, Hiltunen, Koskinen, Kuisma kuin Lahti.
Tekesin raportissa ennustetaan globaalin talouden muuttuvan innovaatiotaloudeksi, sillä uudistuminen edellyttää innovaatioita. Innovaatioiden myötä osaaminen tulee entistä selkeämmin olemaan taloudellisenkin toiminnan ydin.
Korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin perustuva menestys taas edellyttää panostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Tutkimus- ja kehitystoiminta on Suomessa voimakkaasti keskittynyt, ja se on harvojen yritysten varassa.
Kymmenen suurimman yrityksen osuus yrityssektorin kotimaisista tutkimus- ja kehitysmenoista on noin 60 prosenttia ja pelkästään yksin Nokian osuus näistä menoista on lähes puolet. Seuraavaksi suurimman yrityksen Wärtsilän noin 130 miljoonan euron panostus on vain runsaat kaksi prosenttia Nokian tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.
Luova talous kaipaa panostuksia
Luovalla taloudella Pauliina Ahokas tarkoittaa kaikkea sitä, jossa tuodaan markkinoille jokin innovaatio tai palvelu innovatiivisella palvelukonseptilla. Kyse voi olla musiikki- tai designtuotteesta.
Jotta luova talous menestyisi, vaatii se Koskisen mielestä sitä, että alan hyvät innovaatiot saadaan liiketaloudellisesti kannattaviksi. Jatkuvasta hintakilpailusta pitäisi hänestä saada siirtyä laatukilpailuun.
Ahokkaan mielestä Suomessa on vasta herätty on herätty siihen, että panostuksia luovaan talouteen tarvitaan. Tarpeeksi ei kuitenkaan vielä panosteta. Rahaa ja rahoitusta olisi, mutta rahoitusinstrumentit eivät ole tällä hetkellä kunnossa.
Alan osaamisessa on rahoittajatahoilla puutteita eikä strategista osaamista, jolloin ei osata tukea uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä tai saati ohjata luovan alan yrityksiä. Myös reagointinopeus puuttuu. Kun rahoittajilla ei ole uusien kasvavien alojen osaamista, keskittyy rahoitus edelleen aloille, jotka eivät ole kasvavia.
Ahokas on kuitenkin luottavainen, sillä luovan talouden tukemiseksi tehdään selvitystä eri ministeriöissä.
Elina Hiltunen peräänkuuluttaa pienyritysten ja innovaatioiden tukemista jo työpaikkojenkin luomiseksi. Hiltusen ja Koskisen mielestä tarvitaan verkostojen rakentamista eri alojenkin välillä. Innovaatioiden eri vaiheisiin olisi saatava erilaisia ihmisiä.
”Jotkut tuottavat innovaatioita, toiset tekevät ne toteen ja kolmannet myyvät ne. Harvoin samassa ihmisessä löytyvät nämä kaikki ominaisuudet”, Hiltunen selventää.
” Muutosta ei ilman kriisejä tapahdu. ”
Tutkimus- ja kehitystoiminta on Suomessa harvojen yritysten varassa.
Rahoittajilta puuttuu luovien alojen osaamista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
