Ei hätiköidä Nato-päätöksen kanssa ‒ Nato ei ole mikään hyvän­tekeväisyysjärjestö

Kuva: Fredrik Sandberg

”Suomen pitää liittyä Natoon. Kun Venäjä hyökkää Suomeen, emme pärjää yksin ja saamme Natosta apua”. Kunpa asia olisikin näin yksinkertainen.

Nato ei ole mikään hyvän­tekeväisyysjärjestö, vaan Naton jäsenellä on myös velvoitteita puolustusliittoa kohtaan. Kukaan johtava poliitikko tai yksittäinen kansalainenkaan ei uskalla näitä miinuspuolia tuoda esiin, sillä sananvapauden mallimaassa Suomessa pieninkin Nato-kritiikki lynkataan tällä kertaa välittömästi.

Natossakin pätee vanha sanonta, sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Nato-jenkan on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut USA. Tekeekö Trump come backin vai valitaanko USA:n johtoon seuraavalla kierroksella joku vielä pahempi kukkoilija?

Nato-jäsenyys olisi muka osoitus siitä, että Suomi kuuluu länsimaisiin demokratioihin. Onko todella niin, että Nato- jäsenyys Albanian ja Turkin rinnalla osoittaa tätä paremmin kuin liittoutumattomuuslinjan jatkaminen yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa, joita pidän ihan kelvollisina länsimaisina demokratioina?

Ymmärrän hyvin, että Venäjän epäoikeudenmukainen hyökkäys Ukrainaan saa kansalaisten Nato-kannatuksen tappiin.

Naton kannatus on aiemmat vuosikymmenet ollut erittäin alhainen. Pari yksittäistä gallupia kriisin keskellä ei voi olla päätöksenteon pohjana näin suuressa asiassa. Lievässä shokkitilassa yksittäinen ihminenkin voi hätiköidä ja tehdä jatkon kannalta epäedullisia päätöksiä.

Kansallinen itsenäinen päätöksenteko on korkeassa kurssissa omassa arvomaail­massani. Oma itsenäinen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus kuuluu edelleen tähän arvomaailmaani.

Mikko Nurmo

Valkeakoski