Lukijalta: Siviilipalvelusta pitäisi kehittää vahvistamaan kriisinkestävyyttä

Suomessa maanpuolustus ymmärretään ennen kaikkea Puolustusvoimien ja aseellisen reservin kautta. Vakavassa kriisissä tarvitaan kuitenkin myös ruokaa, vettä, lääkkeitä, energiaa, kuljetuksia, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Tarvitsemme ihmisiä, jotka pitävät yhteiskunnan toiminnassa, kun normaali arki ei enää toimi.

Siviilipalvelusta pitäisi siksi katsoa uudesta näkökulmasta. Sen pitäisi olla toinen tapa palvella Suomea ja vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ilman, että tarvitsee tarttua aseisiin.

Tämä alkaa koulutuksesta. Jos perusjaksolla opetetaan, kuinka soppatykki kootaan, nuoren pitäisi palveluksen päätteeksi osata tehdä se itse. Sama koskee ensiapua, alkusammutusta, evakuointia, väestönsuojelua, tilapäismajoitusta, viestintää ja ruokahuoltoa. Kriisissä tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat toimia.

Myös siviilipalveluksen työpalvelupaikat pitää arvioida uudelleen. Niiden tulee palvella Suomen turvallisuutta ja liittyä huoltovarmuuteen. Luontevia kohteita ovat terveyden- ja sosiaalihuolto, ruokahuolto, logistiikka, vesihuolto, energia, tietoliikenne, pelastustoimi ja kriittinen infrastruktuuri. Myös tietotekniikan, viestinnän, hallinnon ja tilannekuvan osaajia tarvitaan.

Samalla kannattaa hyödyntää olemassa olevia rakenteita. Maanpuolustuskoulutus MPK:lla on kouluttajia, kurssitoimintaa ja kokemusta turvallisuus- ja varautumiskoulutuksesta myös siviileille. Sen ympärille voisi rakentaa siviilipalveluksen jälkeisiä koulutuspolkuja esimerkiksi ensiavussa, viestinnässä, logistiikassa ja väestönsuojelussa.

Osaamista on myös ylläpidettävä. Siviilipalveluksen suorittaneille voitaisiin järjestää lyhyitä kertauskursseja muutaman vuoden välein. Näin muodostuisi kriisinkestävyyden reservi: ihmisiä, joilla on tarvittavat taidot ja tehtävä vakavissa häiriötilanteissa.

Myös kutsuntoja pitää tarkastella. Jos koko yhteiskunta osallistuu Suomen turvallisuuden ylläpitämiseen, miksi vain puolet ikäluokasta kutsutaan järjestelmällisesti arvioitavaksi? Kutsunnat tulee ulottaa myös nuoriin naisiin.

Koko ikäluokan osaaminen, kiinnostus ja soveltuvuus voitaisiin kartoittaa ja ihmisiä ohjata erilaisiin palvelustehtäviin. Nuorelta ei pitäisi kysyä vain, haluatko armeijaan. Parempi kysymys on: miten sinä voit parhaiten palvella Suomea?

Maanpuolustus on kokonaisuus. Aseellinen puolustus tarvitsee reservinsä, mutta yhteiskunta tarvitsee rinnalleen myös siviilien osaamisen. Siviilipalvelun tulisi koostua käytännön koulutuksesta, huoltovarmuuteen liittyvästä työpalvelusta ja taitojen ylläpidosta.

Kun kriisi alkaa, jokaisen pitää tietää tehtävänsä. Myös soppatykin äärellä. Hädän hetkellä ei ehditä katsoa videolta, miten se kootaan. Se pitää osata tehdä itse.

Alina Lehto

Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja