Betonoidut kehykset

Mielipide

21.4.201811:00

Kolumni

Pekka Alarotu

Eduskunta sai tilaisuuden keskustella valtion tulevien vuosien menokehyksistä. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) totesi kolmen tunnin jälkeen, ettei kukaan ollut puhunut kehyksien murtamisesta.

Menokehykset tuotiin Suomeen 1990-luvun laman liepeenä. Niiden avulla valtiovarainministeriön virkamiehet ovat sen jälkeen ohjanneet Suomen politiikkaa suvereenisti hallituspohjasta ja vaalituloksista riippumatta.

Oppositio jauhoi sen sijaan hallituksen kaavailemista työllistämisen helpotuksista. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi, mitä pankinjohtaja mahtaa sanoa asuntolainaa hakevalle määräaikaisesti työllistyneelle? Mitä mahtaa sanoa, kun lainanhakija on täysin työtön, heitti Ben Zyskowicz (kok.) takaisin.

Sari Essayah (kd.) arveli hallituksen leikkauspolitiikan alentaneen syntyvyyttä huolestuttavasti. Perheministeri Annika Saarikko (kesk.) ei uskonut eduskunnan yksittäisten päätösten vaikuttaneen, kun suomalaisten toiveet lapsiluvusta ovat muuttuneet.

Eero Lehti (kok.) muistutti nimenomaan listaamattomien yhtiöiden työllistävän, mutta niiden omistajien verotus on jyrkän progressiivista. Sen sijaan asuntosijoittajilla se on loivaa. Olavi Ala-Nissilä (kesk.) jatkoi asumistuenkin valuvan suoraan asuntosijoittajien pussiin.

Samanlaista holtitonta rahankylvöä olisi liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) sähköpolkupyörien hankintatuki. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tappoi suunnitelman onneksi kehtoonsa.

Esko Kiviranta (kesk.) iloitsi vuoden 1894 keisarilliseen asetukseen perustuvan koiraveron poistumisesta. Koko maa hyötyy, kun pääkaupungin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ei enää koiraveroa tahdo.

Koiravero on ollut kunnanvaltuustojen kiivain puheenaihe. Tarja Filatov (sd.) halusi nyt käyttää eduskunnassa viimeisen tilaisuutensa. Hämeenlinnan valtuustossa hän ei koskaan ole tullut koiraveroon puuttuneeksi.