Läpinäkyvyyttä metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppaan
Suomalaista puu- ja metsäpalvelumarkkinaa on uudistettu viime vuosina. Puumarkkinaseurannan ja -tilastoinnin kehittäminen sekä sähköisen puumarkkinapaikka Kuution lanseeraaminen ovat hyviä esimerkkejä. Myönteistä on myös vuonna 2015 voimaan astunut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka poisti lakisääteisen metsänhoitomaksun.
Kaiken kehittämisen tavoitteena on ollut reilun kilpailun edistäminen. Kehitystyötä täytyy edelleen jatkaa. Etenkin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupan läpinäkyvyyttä on lisättävä.
Valtakirjakaupassa metsänomistaja valtuuttaa puukaupan yhdistyksen hoidettavaksi. Yhdistys pyytää tarjoukset ostajilta, vertailee niitä ja suosittelee metsänomistajalle parasta vaihtoehtoa.
Valtakirjakaupassa on kuitenkin eräs reilua kilpailua kyseenalaistava piirre: metsänhoitoyhdistys toteuttaa leimikon kilpailutuksen, minkä jälkeen saman yhdistyksen korjuupalvelu voi antaa leimikosta tarjouksen. Myyjästä tuleekin yhtäkkiä myös ostaja.
Metsänhoitoyhdistys voi välillä ostaa leimikon myös ilman kilpailutusta. Avoin ja tasapuolinen puukauppapaikka Kuutio tarjoaa työkalun, jolla kyseisestä ongelmasta päästään eroon. Kuutiota käyttämällä varmistetaan, että kaikki puunostajat ovat samalla viivalla tarjousta annettaessa. Ongelmana kuitenkin on, että suurin osa metsänhoitoyhdistyksistä käyttää Kuutiota hyvin vähän tai ei lainkaan.
Metsänhoitoyhdistyslakia uudistettaessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto korosti huomion kiinnittämistä muun muassa markkinarakenteen kehittymiseen ja sen puukaupallisiin vaikutuksiin. Erityisesti siihen, millä tavalla ja millä edellytyksillä metsänhoitoyhdistykset voivat osallistua puukaupalliseen toimintaan. Tälle tarkastelulle on tilausta – kuten myös toimintatapojen kehittämiselle. Kuution käyttö valtakirjakaupassa olisi ensimmäinen askel tähän.
Karoliina Niemi
metsäjohtaja
Metsäteollisuus ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
