Ilmastonmuutos lisää poikkeuksellisia satokausia

Satotappiot ylsivät Suomessa viime vuonna satoihin miljooniin kiloihin ja jopa yli sataan miljoonaan euroon. Tappioiden syynä ovat poikkeuksellisen kylmä ja sateinen sää sekä korkeaksi nousseet kuivatuskulut.

Poikkeuksellisen suuret alueelliset ja tilakohtaiset erot selittävät kuitenkin kohtuulliselle tasolle yltäneen kokonaissadon määrää niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Näin ilmastonmuutos vaikuttaa Pohjolassa: poikkeukselliset sääilmiöt yleistyvät, sadanta kasvaa ja vuodenaikojen erot loivenevat. Alueelliset erot haavoittuvuudessa voivat olla suuria. Viime vuoden satotappiot antavat esimakua maataloutemme tulevaisuudessa yleistyvistä haasteista. Poikkeuksellisuus on avainsana.

 Haastavista kasvuolosuhteista huolimatta maatalouden sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin on turvattava. Maatalouden tuottamalla korkealla elintarvikeomavaraisuusasteella, työllistävällä vaikutuksella sekä kulttuuriperinnöllä muiden muassa on valtava yhteiskunnallinen arvo ja merkitys.

On ensiarvoisen tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillintään panostetaan. Hillintää toteutetaankin laajasti yhteiskunnan eri aloilla ja siihen pyritään myös kansainvälisessä politiikassa. On kuitenkin hyvin todennäköistä, ettei ilmastonmuutoksen kelkkaa enää parhaimmilla yrityksilläkään onnistuta täysin kääntämään. Tämän vuoksi hillinnän rinnalle nousee yhä painokkaammin ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Suomessa sopeutumista varten on laadittu kansallinen sopeutumissuunnitelma, jonka toteuttaminen on lähinnä valtion viranomaisten vastuulla. Suunnitelmassa on paljon oleellista tietoa sopeutumisen edistämiseksi, mutta sen ohjausvaikutus ei toistaiseksi yllä maatilatason toimintaan asti.

Sopeutumispolitiikassamme yksityisten toimijoiden oletetaan itse huolehtivan oman toimintansa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Esimerkiksi valtion maksama korvaus poikkeuksellisten ja harvinaisten sääilmiöiden aiheuttamien satovahinkojen varalle lakkautettiin toissa vuonna ja pallo heitettiin yksityiselle sektorille.

Vakuutusyhtiöt toivatkin markkinoille satovahinkokorvauksen korvaavia vakuutustuotteita. Niitä on hankittu tiloille vaisusti. Korvausperusteet täyttävä poikkeuksellinen sääilmiö tapahtuu enintään kolmesti sadan vuoden aikana ja harvinainen harvemmin kuin kerran 10 vuodessa.

Koska kasvihuonepäästöjen kasvua ei ole saatu hillittyä, "poikkeuksellisen" ja "harvinaisen" määritelmät muuttuvat kiihtyvään tahtiin. Vakuutusten korvausperusteita on siten yhä hankalampi tulkita ja riskinä on, että vakuutussummat ylittävät vakuutusmaksujen määrän, jolloin satovahinkovakuutusten tarjoaminen saattaa käydä kannattamattomaksi.

Vakuutusten lisäksi sopeutuminen tarkoittaa muun muassa muuttuvia ilmasto-olosuhteita paremmin kestävien lajikkeiden käyttöönottoa ja viljelymaan rakenteen parantamista esimerkiksi viljelykiertoja monipuolistamalla. Nämä ovat pitkän tähtäimen sopeutumistoimenpiteitä.

Sopeutumista on myös reaktiivinen ja lyhyen tähtäimen toiminta, kuten keinokastelu kuivuudesta kärsivillä alueilla ja ojituksen kunnostaminen märkyyden vaivaamilla lohkoilla sekä puimatta jättäminen liian märillä pelloilla.

Lyhyen tähtäimen sopeutuminen on usein viljelijälle välttämättömyys, eikä se aina ole pitkällä aikavälillä kestävää. Esimerkiksi sadon peltoon jättäminen on yleensä viimeinen keino minimoida tappiot. Siitä voi olla seurauksena muun muassa kasvitauti- ja tuholaisriskin yltyminen, ravinnevalumat vesistöihin ja seuraavan vuoden sadon epäonnistuminen. 

Nykyinen sopeutumispolitiikka ei ohjaa viljelijöitä tekemään ennaltaehkäiseviä ja pitkällä tähtäimellä kestäviä sopeutumisratkaisuja. Poliittiset linjaukset, tilojen keskimääräisen kannattavuuden heikentyminen ja haastavammiksi muuttuvat ilmasto-olosuhteet kannustavat viljelijöitä luopumaan viljelystä, etenkin alueilla, joilla muuta työtä on tarjolla.

Käytännön sopeutumiseen vaikuttavat vahvasti myös EU:n maatalouspolitiikka ja kansallinen maataloustukijärjestelmä. Sopeutumista tulisi kuitenkin ensisijaisesti ohjata pitkänäköisellä sopeutumispolitiikalla.

Aihe on liian vakava ja haastava jätettäväksi yksityisten toimijoiden tai epäsuorien ohjauskeinojen varaan.