Lukijalta: Keskenään ristiriitaiset metsätavoitteet kaatuvat yksityisen metsänomistajan taakaksi

Metsillä on monenlaisia merkityksiä. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Leino

Suomen metsissä kohtaavat monenlaiset tarpeet: puuntuotannon kannattavuus, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, jokamiehenoikeudet, matkailun mahdollistaminen ja teollisuuden raaka-ainevaatimukset. Nämä tavoitteet eivät aina sovi yhteen. Yksityinen metsänomistaja voi jäädä puristukseen, kun eri tahot hakevat hänen metsästään voittoa tai hyötyjä.

Metsänomistajan näkökulmasta tilanne on monimutkainen. Teollisuus tarvitsee jatkuvasti puuraaka-ainetta, ja sen kantohinnat määräytyvät osaksi markkinoilla. Samalla yhteiskunta odottaa metsien säilyttävän virkistysarvoa ja luonnon monimuotoisuutta. Metsästä halutaan myös hiilinieluja, jotta Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa.

Kun kaikki nämä vaatimukset kohdistuvat yksityiselle metsänomistajalle, hänen taloudellinen asemansa voi heikentyä.

Toisaalta joustamattomuus voi myös aiheuttaa ongelmia. Metsänomistaja menettäisi mahdollisuuden monipuoliseen hyödyntämiseen, jos hänen metsänsä lukittaisiin tiukkoihin käyttöluokkiin. Lisäksi alueellinen erottelu voisi johtaa siihen, että tietyillä alueilla myyntitulo laskisi, mikä vaikuttaisi koko paikkakunnan elinoloihin.

Ratkaisuna voitaisiin harkita parempaa korvausta metsänomistajille yhteiskunnallisesti arvokkaista käyttötavoista, kuten luonnon suojelusta tai " jokamiehen" virkistysalueiden ylläpidosta. Nykyisin metsänomistaja ei saa taloudellista hyvitystä siitä, että hänen metsäänsä käytetään muuhun kuin puuntuotantoon (riistan kasvatus).

Jos korvausmekanismit paranisivat, myös yksityinen metsänomistaja voisi hyötyä moninaisista metsän käyttötavoista.

Kysymys ei ole yksinkertainen, mutta keskustelu metsänkäytön tavoitteiden perustelu on tarpeen. Selkeämmät pelisäännöt ja reilumpi korvausjärjestelmä voisivat turvata myös metsänomistajien tulot.

Pekka Siitonen

Parikkala