Suomalaisten arkiajattelussa on ydinpommin mentävä aukko
Nato-jäsenyyden myötä suomalaistenkin on mietittävä suhteensa ydinaseisiin uudelleen, sillä juuri niihin sotilasliiton viimeinen pelote perustuu.Jos Etelä-Dakota olisi eronnut 1980-luvulla Yhdysvaltain liittovaltiosta, siitä olisi tullut maailman kolmanneksi suurin ydinasemahti.
Minuteman-ohjuksia oli sijoitettu pitkin ja poikin preeriaosavaltiota siiloihin, joita oli kaivettu jopa ihan tavallisten farmien takamaille.
Silloisen opinahjoni Etelä-Dakotan valtion yliopiston (SDSU) opiskelijat kävivät kerran vuodessa viemässä kukkia siiloille mielenosoituksissa, joissa muistutettiin ydinvaarasta. Muulloin ei pommeista juurikaan puhuttu.
Tai puhuttiin silloin, kun joskus opiskeluvuoteni aikana kävin kalareissuilla porukassa, johon kuului myös B-52 -lentäjä. Hän kertoi, miten tappavan tylsää (!) oli lentää strategisella pommittajalla täydessä ydinaselastissa tuntikausia ympyrää Yhdysvaltojen yllä osana maan jatkuvaa hälytysvalmiutta. Tukikohdan kirkossa oli alttaritaulun päällä punainen valo, joka syttyisi, jos lentäjien olisi kesken sakramenttien rynnättävä koneille ennen kuin Neuvostoliitosta ammutut ohjukset ehtisivät pudota niskaan.
Kuuntelin lentäjän juttuja silmät Saturnuksen renkaina. Suomalaisten suhde ydinaseisiin oli tuolloin ja on edelleen etäinen sekä fyysisesti että henkisesti. Arkiajattelussamme on ydinpommin mentävä aukko – jos puujalkavertaus sallitaan.
Kun kommunismin romahduksen jälkeen suomalaisessa mediassa julkaistiin Neuvostoliiton armeijan suunnitelmia, joiden mukaan se olisi kriisin sattuessa tuhonnut muun muassa Kymijoen voimaloita ja patoja taktisilla ydinräjähteillä, reaktio täällä oli epäuskoinen. ”Haiskahtaa sensaatiolta”, kommentoi pääesikunnan päivystävä kenraali median tietoja tuoreeltaan.
Nato-jäsenyyden myötä suomalaistenkin on mietittävä suhteensa ydinaseisiin uudelleen, sillä juuri niihin sotilasliiton viimeinen pelote perustuu. Lusikan ottamista kauniiseen käteen suosittelee myös UPI:n tuore tutkimus Finland as a NATO ally.
Ydinaseita ei Suomeen eikä muihinkaan tuoreisiin jäsenmaihin sijoiteta pysyvästi, sen on Nato ilmoittanut. Mikään ei kuitenkaan estä, eikö niiden käyttöä harjoiteltaisi myös suomalaisin voimin. Uudet F35-hävittäjät soveltuvat myös ydinohjusten kuljettamiseen. Ennen kaikkea kuitenkin niillä voidaan suojata Naton muita koneita, jotka on varustettu ydinaseilla.
Suomessa vierailevat Nato-maiden merialukset voivat myös kuljettaa ydinaseita, vaikka turha sitä on mennä satamassa kyselemään. Niistä ei koskaan kerrota julkisuuteen.
Ehkä sinne sotalaivan viereen voisi kuitenkin kukkia viedä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







