Liikenneväylien tila vaarassa yhä heikentyä

Hallitus päätti huhtikuussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022. Liikenteen osalta suunnitelmaan sisältyi kaksi tärkeää päätöstä, jotka eivät juuri julkisuudessa näkyneet.

Ensimmäiseksi yritysten logistiikkakustannuksia nostavan merenkulun väylämaksun puolitusta jatkettiin tämän vuoden jälkeen vielä kaksi vuotta. Vaikka Suomen etuna olisi, että kilpailua vääristävästä maksusta pystyttäisiin luopumaan kokonaan, päätös oli tärkeä ulkomaankauppaa käyville yrityksille ja tasa­puolista kilpailuympäristöä ajaville kauppakamareille.

Toinen päätös, joka julkisen talouden suunnitelmassa näkyy, on linjaus perusväylänpidon rahoitustason korottamisesta. Rahoitustason korottaminen mahdollistaa sujuvammat kuljetukset ja toimivamman työmatkaliikenteen. Päätöksen merkityksestä yrityksille kertoo se, että koko maan kattavassa Alueiden kilpailukyky -selvityksessä yritykset nostivat väylien kuntoon panostamisen kaikkein tärkeimmäksi liikenne­toimenpiteeksi.

Teiden, ratojen ja siltojen korjaaminen, raakapuu­terminaalien kunnostaminen ja vaikkapa Saimaan kanavan sulku­porttien uusiminen eivät ole vain kulueriä, vaan investointeja bruttokansantuotetta kerryttävien yritysten toiminta­edellytyksiin ja näin koko Suomen kilpailukykyyn.

Vuosien riittämättömän rahoituksen vaikutukset näkyvät tie-, rata- ja vesiväylien rapautumisena, korjaus­velkana. Liikenteen korjausvelka­ohjelmalla huono­kuntoisten väylien osuuden kasvu on onnistuttu onneksi pysäyttämään, mutta mikäli rahoitus on poukkoilevaa, vaikutus jää lyhytaikaiseksi. Vaikka määräaikaisella liikenteen korjausvelkaohjelmalla on saatu erittäin paljon aikaan, huonokuntoisia väyläosuuksia on edelleen runsaasti teillä ja radoilla. Vähäliikenteisellä verkolla huonokuntoisia osuuksia on tuhansia kilometrejä.

Parlamentaarisen liikennetyöryhmän helmikuussa tekemä linjaus perusväylän­pidon vuosittaisen rahoitustason kasvattamisesta 300 miljoonalla eurolla ja liikenteen pitkäjänteisemmästä kehittämisestä tuo toivoa väylien tilaan. Suosituksessa on otettu oppia Ruotsista, jossa liikenne­järjestelmää kehitetään 12 vuoden periodeissa ja rahoitustaso on Suomea korkeampaa ja vakaampaa.

Lähivuodet ovat kuitenkin Suomen liikenteen tilassa kurjistumisen vuosia, mikäli korjausvelkaohjelman loputtua liikenteen rahoitukseen jäisi vähäisemmän rahoitustason välivuosia. Julkisen talouden suunnitelman mukaan 300 miljoonan euron lisäys tulisi vasta vuonna 2022, jolloin perusväylänpidon rahoitus nousisi miljardista 1,3 miljardiin euroon.

Tämä tarkoittaa sitä, että muutaman vuoden ajan rahoitus­taso ei riittäisi leikkaamaan kertynyttä korjausvelkaa ja parantamaan liikenneverkon tilaa. Todennäköisesti korjaus­velka kääntyykin jälleen kasvuun ilman tasokorotuksen aikaistamista. Liikenteen korjausvelan ei saa antaa kasvaa uudelleen nyt, kun rapautumisen vauhtia on saatu hieman hidastettua.