Sanoista kuviksi

Kolumni

KIRSTI MANNINEN

Näin joulun lähestyessä alkavat tällaiselle kirjalliselle sekatyöläiselle projektinvaihtoviikot. Ennen kuin ehdin ryhtyä jouluvalmisteluihin ja voin sukeltaa uuden romaanini kiehtovaan maailmaan, on vastavalmistuneet tekstit viimeisteltävä paino- tai kuvauskuntoon.

Näinä päivinä aloitetaan myös uuden televisiosarjamme ensimmäiset kuvaukset. Me käsikirjoittajat olemme uurastaneet sen parissa jo liki kolme vuotta.

Miksi televisiosarjan käsikirjoittamiseen kuluu niin paljon aikaa? Ensinnäkin sarjan luomiseen tarvitaan valtavasti taustatyötä. Olipa kyse sitten Hovimäen kaltaisesta historiallisesta sarjasta tai nyky-Suomeen sijoittuvasta tarinasta, käsikirjoittajien on tunnettava tarkkaan se maailma, johon tarina sijoittuu.

Poliisisarjaa varten haastatellaan poliiseja ja seurataan oikeaa poliisityötä, sairaalasarjan tekijät saavat apua lääkäreiltä ja muulta hoitohenkilöstöltä eikä oikeudenkäyntiäkään voi kuvata sellainen kirjoittaja, joka ei koskaan ole istunut oikeussalissa.

Varsinkin silloin, kun sarja kertoo Suomesta suomalaisille, on oltava tarkkana. Jokainen virhe syö tarinan uskottavuutta.

Todella paljon työtä tehdään myös sarjan henkilöhahmojen parissa. Ohjaajaa, näyttelijöitä, puvustajia ja maskeeraajia varten on kirjoitettava ns. raamattu.

Se sisältää sarjan keskeisten hahmojen tarkat kuvaukset ja heidän henkilöhistoriansa. Mitä henkilöhahmo pelkää, mitä toivoo, miten reagoi paineen alla tai kun on hämillään.

Tämä taustamateriaali on kuitenkin vain tekijöiden yhteinen työkalu. Sen sijaan katsojien käsitys henkilöhahmoista rakentuu ruudussa nähtävien tekojen ja yksittäisten vuorosanojen kautta. Siksi me käsikirjoittajat joudumme näkemään paljon vaivaa, jotta sekä sanat että teot olisivat psykologisesti uskottavia.

Iso urakka on tietysti myös sarjan juonilinjojen ja tapahtumien rakentaminen. Katsojat ovat nykyään entistä taitavampia mutta myös vaativampia. He haluavat tulla yllätetyiksi mutta eivät silti tahdo pudota kärryiltä.

Paljon aikaa kuluu palavereissa, joissa juonia ideoidaan ja tekstejä muokataan. Tähän työhön osallistuvat onneksi myös tuottajat, tilaajat ja erilaiset asiantuntijat.

Hyvän palaverin jälkeen on käsikirjoittaja intoa täynnä ja niin tekstistä syntyy jälleen uusi versio. Yleensä kustakin osasta kirjoitetaan 5–10 versiota ennen kuin sarja on valmis tuotantoon.

Viimeisiä tekstejä ovat hiomassa myös ohjaaja ja tuotannon suunnittelijat. Silloin varmistetaan se, että käsikirjoitus voidaan myös toteuttaa annetun kuvausajan ja resurssien puitteissa: kohtauksia lyhennetään tai yhdistetään, niitä siirretään eri järjestykseen ja joskus poistetaankin.

On ihanaa nähdä, miten innoissaan kokenut ohjaaja ja erittäin ammattitaitoiset tuottajat ovat käsikirjoituksestamme. Kun sama innostus tarttuu näyttelijöihin ja koko tiimiin, ihme tapahtuu: sanat muuttuvat kuviksi ja henkilöhahmot heräävät henkiin.

Kahden vuoden kuluttua saan lopulta itsekin eläytyä ruudun ääressä sarjaan, jota olen ollut kirjoittamassa.

Kiireetöntä joulua kaikille Kantrin lukijoille!