Metsien talouskäyttö on turvattava ennallistamisasetuksen toimeenpanossa
Jo tehdyistä luontoa edistävistä toimista huolimatta Suomessa on edessä valtava urakka, johon tarvitaan resursseja ja rahaa, kirjoittaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi kolumnissaan.
Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joilla ryhdytään toimiin luonnon tilan parantamiseksi eri ympäristöissä, niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Kuva: Jarno Mela12.8.202409:15
Laajasti keskustelua herättänyt EU:n ennallistamisasetus hyväksyttiin kesäkuussa varsin mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen. Itävallan kielteinen kanta muuttui ympäristöministerin omalla päätöksellä puolloksi, ja riittävä määrä jäsenvaltioita tuki näin esitystä.
Eli pulinat pois, on toimeenpanon aika. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joilla ryhdytään toimiin luonnon tilan parantamiseksi eri ympäristöissä, niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Suomessa metsänomistajat ja metsätalouden muut toimijat on otettava vahvasti mukaan tämän suunnitelman laadintaan.
Asetus on suoraan jäsenvaltioissa toimeenpantavaa lainsäädäntöä, mutta liikkumavaraa on lupailtu jäsenvaltioiden erilaisten olosuhteiden ja myös toimintakulttuurin vuoksi. EU-komissio hyväksyy kansalliset suunnitelmat. Silloin nähdään ensimmäisen kerran, kuinka paljon kansallista liikkumavaraa tosiasiassa on.
Jo tehdyistä luontoa edistävistä toimista huolimatta Suomessa on edessä valtava urakka, johon tarvitaan resursseja ja rahaa. Ympäristövaikutusten lisäksi tarvitaan vankkaa ymmärrystä sosiaalisista sekä suorista ja välillisistä pitkän aikavälin talousvaikutuksista.
Metsiin asetus tulee montaa eri kautta. EU:n luontodirektiivin metsäisten luontotyyppien tilaa vahvistetaan. Samaan aikaan vesistöjen tilaa parannetaan, mikä heijastuu metsätalouden toimenpiteisiin. Toimia sitovat prosentuaaliset tavoitteet. Metsille on lisäksi asetettu erilliset indikaattorit, joiden osalta jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitetasot ja etenemispolut. Kehityksestä raportoidaan määrävälein komissiolle.
Suunnitelmat lähtevät liikkeelle luontotyyppien huolellisesta kartoittamisesta koko Suomessa. Natura 2000 -alueilla tietoa on jo karttunut, mutta näiden alueiden ulkopuolella tietopuutteet ovat merkittävät. Luontotyyppien hehtaarimäärissä ja nykytilassa on vielä paljon epävarmuuksia.
Vaikeuskerroin kasvaa toimeenpanossa. Miten huonosta päästään hyvään eli mitä ennallistaminen käytännössä tarkoittaa, entä mitä tarkoittaa hyvän tilan säilyttäminen? Onko se jättämistä käytön ulkopuolelle vai olisiko parempi etsiä ratkaisuja, joissa yhdistyy metsien talouskäyttö ja vahvistuva luonto? Nämä ovat tuhannen taalan kysymyksiä Suomelle.
Suomessa on tehty pitkään arvokasta työtä metsäluonnon parantamiseksi osana arjen metsätaloutta sekä METSO- ja Helmi-ohjelmissa, omaisuuden suojaa kunnioittaen. Tätä työtä metsäsektori on halukas jatkamaan. Samaan aikaan on turvattava pitkäjänteinen metsien talouskäyttö, metsien sopeutuminen tulevaisuuden ilmastoon sekä puun saatavuus arjen tuotteisiin ja korvaamaan fossiilipohjaisia tuotteita. Siksi on pystyttävä arvioimaan ennallistamistoimien suorien vaikutusten lisäksi myös vaikutukset koko metsäarvoketjuun, arvonlisään sekä alueiden ja koko Suomen talouteen.
Kolumnin kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
