Kemijoesta saaliiksi saatu järvitaimen. Arkistokuva. Kuva: Pekka Fali
Suomalainen luonto on kansallisaarteemme, joka tuo monelle leivän pöytään, sen monet kasvot häikäisevät matkaajia ympäri maailman ja se tuo iloa arkeemme
Vaelluskalojen suojelu tehdään yhteistyöllä, pääministeri Petteri Orpo muistuttaa.
Vesistöjen elinvoimaisuus on lähellä kirjoittajan sydäntä. Kuva: Jaana KankaanpääMenneellä viikolla nytkähti eteenpäin hallitusohjelman kirjaus, josta olen henkilökohtaisesti erittäin iloinen. Luonto- ja kalastusmiehenä vesistöjen elinvoimaisuus on lähellä sydäntäni. Uhanalaisten vaelluskalojemme tulevaisuus kuitenkin huolettaa. Järvitaimenen ja järvilohen lisääntymisedellytyksiä on välttämätöntä parantaa, jos haluamme, että näitä kaloja Suomessa tulevaisuudessakin elää.
Hallitusneuvotteluissa sovimme parantavamme vaelluskalojen elinolosuhteita muun muassa ennallistamalla virtavesiä. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että yhteistoiminnassa alueen toimijoiden kanssa edistämme Heinäveden Palokin koskien ennallistamista uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi. Viime viikolla maa- ja metsätalousministeriö asetti selvitysmiehen laatimaan ratkaisuehdotuksensa kirjauksen toteutusmahdollisuuksista, kustannuksista ja rahoituksesta sekä jatkovalmisteluvastuusta valtionhallinnossa. Hallitukselle on tärkeää hakea ratkaisu, joilla myös yhtiöiden ja omistajien edusta huolehditaan.
Pohjois-Karjalan Heinävedellä sijaitseva yhdeksän kosken sarja on ollut padottuna 1960-luvulta lähtien. Ennen patoamista kosket olivat merkittävä lisääntymisalue Saimaan alueen virtavesikutuisille kaloille. Vapauttamalla kosket mahdollistetaan uhanlaisten vaelluskalojen nousu sekä lisääntyminen koskissa. Ely-keskuksen tekemän selvityksen mukaan alueen poikastuotanto voisi olla jopa kolmekymmentätuhatta poikasta vuodessa.
Palokin alueen ennallistaminen on tärkein yksittäinen toimenpide Suomen sisävesien uhanalaisten lohikalakantojen elvyttämiseksi. Tällä hankkeella jo yksinään Suomen osallistuminen EU:n biodiversiteettistrategian mukaiseen virtavesien ennallistamistavoitteeseen voisi olla kokoaan suurempaa.
Työ suomalaisten vaelluskalakantojen puolesta on viime vuosina ollut juuri sellaista luonnonsuojelutyötä, mitä se parhaimmillaan voi olla: luontoa on suojeltu yhdessä. Työ vaatii yhteistyötä niin voimayhtiöiden, valtion ja kuntien viranomaisten, paikallisten toimijoiden kuin myös kalastus- ja luonto-organisaatioiden kesken. Viimeisin onnistunut esimerkki tästä yhteistyöstä on Hiitolanjoen koskien ennallistaminen. Hiitolanjoella suuret järvilohet uivat ennallistettuun Lahnasenkoskeen miltei heti sen jälkeen, kun siihen päästettiin taas vettä.
Hallitus toteuttaa luonnonsuojelutyötään kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti tekemällä priorisointeja. Palokin koskien ennallistaminen on tästä oiva esimerkki. Lisäksi ennallistaminen on Itä-Suomelle merkittävä elinvoimaa lisäävä tekijä.
Suomalainen luonto on kansallisaarteemme. Se tuo monelle leivän pöytään, sen monet kasvot häikäisevät matkaajia ympäri maailman ja se tuo iloa arkeemme.
Olen ylpeä, että tämä hallitus edistää niitä mahdollisuuksia, joilla luontoa suojellaan yhteistyössä, erilaiset tarpeet huomioon ottaen. Niin meillä on jatkossakin luonto rikkautenamme.
Kolumnin kirjoittaja on pääministeri (kok.).
- Osaston luetuimmat
