Lukijalta: Metsäkeskustelun vahtikoirilta voi vaatia totuudessa pysymistä

Vanhaa kaskikoivikkoa. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki

Simo Hannelius väittää yliössään (MT 4.4.), että vihreiden ja ympäristöjärjestöjen ylläpitämä metsäkeskustelu valtamediassa on ollut yksipuolista. Esimerkkeinä keskustelusta hän väittää meistä allekirjoittajista Ohisalon suoranaisesti valehdelleen, ja toteaa koko Halmeen edustaman tieteenalan keskeiset väitteet vääriksi. Lopuksi hän nostaa itsensä ja tavallaan toimivat metsien käytön vahtikoiriksi.

Kirjoituksessa väitetään, ettei Suomessa ole luontokatoa ja että boreaalisessa metsässä puut kasvaisivat luonnollisesti pääosin tasaikäisinä.

Molemmat väitteet ovat todellisuuspohjaa vailla. Suomessa on kaikilla kansainvälisesti hyväksytyillä tieteellisillä mittareilla luontokatoa, ei siis vain “eteläisemmissä maissa ja tropiikissa”. Metsissämme on myös luontaisesti vain hyvin vähän tasaikäistä puustoa, ja valtaosa maisemasta olisi eri-ikäisrakenteisen puuston peitossa ilman ihmisen voimakasta puuttumista tilanteeseen.

Ironista kyllä, kirjoittaja moittii muita virheellisen tiedon levittämisestä.

Samalla kirjoittaja tulee heittäneeksi bussin alle myös suomalaiset toimittajat. Kritiikki ja oikaisupyynnöt kuuluvat asiaan, mutta toimittajien koulutuksen vähättely tai väite siitä, ettei virheellisiä tietoja korjattaisi, on vakava syytös. Suomalaiset toimittajat ovat hyvin sitoutuneita journalistin ohjeisiin ja tekevät arvokasta työtä, usein hyvin pienillä resursseilla. Suomi on maailman kärkimaita lehdistönvapaudessa ja onneksi niin.

Disinformaation levittäminen, riippumattomien toimittajien halveeraus ja tieteen sivuuttaminen on paitsi uhka demokratialle, myös aito riski tälle maapallolle.

Toivomme kaikilta metsäkeskustelijoilta totuudessa pysymistä. Se on ainoa tie sekä metsiä koskevan keskustelun, että metsäluontomme parantamiseksi.

Maria Ohisalo

europarlamentaarikko

Panu Halme

luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori