Ravintola-alasta kasvua kansantaloudelle

Ravitsemispalvelut on ruokaketjun toiseksi suurin toimija arvonlisäyksellä ja työllisyydellä mitattuna. Tutkimuksissa päähuomio keskittyy kuitenkin harmillisen usein maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden vähittäiskaupan ja elintarvikkeiden tukkukaupan tarkasteluun.

Ravitsemispalveluiden toimiala jää joko kokonaan tarkastelun ulkopuolelle tai sitten sen saama huomio on hyvin marginaalinen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys teki kuitenkin myönteisen poikkeuksen valta­virtatarkasteluun, sillä siinä ravitsemispalvelut oli mukana.

Luken selvityksen mukaan koko ruoka-alan merkitys kansantaloudelle on merkittävä, mutta se on hieman pienentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2015. Ainoan poikkeuksen muodostaa ravitsemispalveluiden toimiala, jossa työllisyys ja arvonlisäys ovat kasvaneet selvästi.

Ravitsemispalveluiden työllisyys kasvoi lähes 5 prosenttia ja arvonlisäykseen kertyi kasvua noin 8 prosenttia. Työllisyysvaikutus on 98 800 henkeä (välittömät 67 900 ja välilliset 30 900), mikä on saman verran kuin maataloudessa ja vain hieman vähemmän kuin elintarvike­teollisuudessa.

Ravitsemispalvelut tuottavat arvonlisäystä 4,5 miljardia euroa, mikä on 2,5 prosenttia koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Ravitsemisala onkin ruokaketjun toiseksi suurin toimija elintarviketeollisuuden jälkeen työllisyydellä ja arvonlisäyksellä mitattuna.

Ravintola-alan hyvä kasvuvire on jatkunut. Viime vuonna ravintoloiden liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia ja kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa peräti 7,6 prosenttia.

Kasvua on edistänyt ennä­tyshyvä kuluttajien luottamus, nuorten aikuisten lisääntynyt ravintolapalvelujen käyttö, Suomen kasvava suosio matkailukohteena ja suomalaisten ravintoloiden korkea taso, mikä näkyy muun muassa erinomaisena menestyksenä kansain­välisissä vertailututkimuksissa.

Ravintolapalvelut voisivat työllistää ja tuottaa arvonlisäystä kansantaloudelle selvästi nykyistä enemmänkin, mutta ongelmana on alan heikko kannattavuus.

Viime vuosina ravintola-ala on tehnyt keskimäärin vain noin kaksi prosenttiyksikköä voittoa liikevaihdosta. Kannattavuutta ovat syöneet muun muassa henkilöstökustannukset ja ravintolatukkuhintojen (elintarvikkeet ja alkoholi) vähittäiskauppahintoja huomattavasti voimakkaampi nousuvauhti.

Tehokkaita ja yksinkertaisia keinoja kannattavuuden ja työllisyyden parantamiseksi olisivat nuorten työntekijöiden palkkojen sivukulujen alentaminen ja ravintola-anniskelun arvonlisäveron laskeminen ruokapalvelujen kanssa samaksi, 14 prosenttiin. Myös alkoholilain uudistaminen alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti alkoholin kulutusta ravintoloihin siirtäväksi näkyisi ravintoloiden kannattavuudessa.

Matkailu- ja ravintola-alan kasvukehitys ja tulevaisuuden näkymät ovat myönteiset, mutta silti toimiala on vasta kurottamassa finanssikriisiä edeltäneelle kysynnän tasolle. Tärkeää on, että tuleva kasvu saadaan aikaiseksi aiempaa kannattavammalla tavalla.

Kannattavasta kasvusta hyötyy paitsi toimiala, mutta myös koko ruoka-ala ja Suomen kansantalous.