Suomessa on tavoiteltu yhteisymmärrystä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa linjaratkaisuissa. Siinä on onnistuttukin. Yhteisymmärrys on viesti maailmalle.
Suomalaisten tahto puolustaa maataan myös ase kädessä on mittausten mukaan maailman vankimpia
Mitä oikeudenmukaisemmaksi kansalaiset kokevat omasta näkökulmastaan yhteiskunnan, sitä vankempi on myös maanpuolustustahto. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen eriarvoistuminen ja rikkinäistyminen olisivat myrkkyä. Tänäkin syksynä tehtävät budjettipäätökset vaikuttavat kansalaisten tuntemuksiin omasta asemastaan yhteiskunnassa. Yhteiskunnan sisäisiin railoihin on helppo iskeä, Seppo Kääriäinen pohtii.
Nato-Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa päätöksissä on haettava laajaa poliittista yhteisymmärrystä eduskunnassa, Seppo Kääriäinen alleviivaa. Kuva: Kari LindholmPuolustusministeri Antti Häkkänen ja puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen hahmottelivat viikko sitten 18.9. valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaistilaisuudessa Nato- Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Puheissa korostui ”uusi aika” turvallisuus- ja puolustuspolitiikassamme. Meneillään olevat kurssit ovat ensimmäiset Nato-jäsenyyden oloissa.
Samana päivänä järjestetyssä Kouvolan turvallisuuskonferenssissa Naton Euroopan joukkojen entinen komentaja Curtis Scaparotti ”neuvoi” videoesityksessään Suomea.
Scaparotti kannusti Suomea jatkamaan valitsemallaan tiellä aivan yleisestä asevelvollisuudesta Yhdysvaltain kanssa solmittavaan puolustusyhteistyösopimukseen asti.
Liittoutumis- ja asevaraisuus Suomen turvallisuuspolitiikassa painottui viime maanantain linjanvedoissa. Se on ymmärrettävää 4.4.2023 realisoituneen Nato-jäsenyytemme myötä. Suomi ajaa itseään täysimääräiseksi jäseneksi.
”Uusi aika” viittaa ennen muuta liittoutumiseen, mutta ei se saa peittää alleen turvallisuutemme yhteiskunnallisia ja poliittisia perustekijöitä.
Pitää ottaa huomioon yhtäältä maanpuolustustahto ja toisaalta poliittinen yhteisymmärrys. Ne myös liittyvät toisiinsa.
Suomalaisten tahto puolustaa omaa maataan myös ase kädessä kaikissa olosuhteissa on mittausten mukaan maailman vankimpia. Se juontuu osin sotiimme ja veteraaneihin.
Mitä oikeudenmukaisemmaksi kansalaiset kokevat omasta näkökulmastaan yhteiskunnan, sitä vankempi on myös maanpuolustustahto.
Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen eriarvoistuminen ja rikkinäistyminen olisivat myrkkyä. Tänäkin syksynä tehtävät budjettipäätökset vaikuttavat kansalaisten tuntemuksiin omasta asemastaan yhteiskunnassa. Yhteiskunnan sisäisiin railoihin on helppo iskeä.
Toisekseen; Suomessa on tavoiteltu yhteisymmärrystä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa linjaratkaisuissa. Siinä on onnistuttukin. Yhteisymmärrys on viesti maailmalle.
Nato-jäsenyyden junailu joutuisasti ja järjestyneesti on siitä tuorein esimerkki.
Nato-Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa päätöksissä on haettava laajaa poliittista yhteisymmärrystä eduskunnassa. Hallitus-oppositio-rajalinja on ylitettävä myös tulevaisuudessa. Orpon hallituksen ja uudenkin presidentin tärkeimpiä tehtäviä on lujittaa poliittista konsensusta kansallisesti elintärkeissä turvallisuuspoliittisissa asioissa.
Liittoutumis- ja yhteistyösopimukset sekä asehankinnat ovat näyttäviä turvallisuuspoliittisia tekoja. Ajat muuttuvat, mutta kansallisten perustekijöiden painoarvo kasvaa: oikeudenmukaisuudesta sikiävä maanpuolustustahto ja laaja poliittinen yhteisymmärrys varmistavat maanpuolustuksen lujuuden ja uskottavuuden.
Seppo Kääriäinen
Kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
