Stubb sivaltaa Halla-ahoa: ”Mistä lähtien hän on kannattanut Nato-jäsenyyttä?”

Alexander Stubb mielii takaisin päivänpolitiikkaan. Kuva: Jarkko Sirkiä

Vielä muutama vuosi sitten entinen pääministeri Alexander Stubb ei olisi voinut kuvitellakaan paluuta päivänpolitiikkaan. Takana oli raskaat pääministerivuodet ja hävitty kisa kokoomuksen puheenjohtajuudesta.

Keskiviikkona Stubb ilmoitti olevansa käytettävissä ja palaavansa Suomen politiikkaan. Ilmoitusta edelsi pitkä kokoomuksen puoluehallituksen keskustelu. Maanantaina puheenjohtaja Petteri Orpo pyysi Stubbia julkisesti puolueen ehdokkaaksi puoluehallituksen valtuuttamana.

”Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa vastaus on yksiselitteinen. Kun isänmaa kutsuu, silloin mennään”, Stubb ilmoitti medialle keskiviikkona.

Stubb on Suomen politiikassa kiisteltykin hahmo. Pääministerikausi 2015–2016 oli värikäs. Vuonna 2008 ulkoministerinä hän kiirehti viisumivapautta venäläisille ja pääministerinä puolusti Rosatomin ydinvoimaa. Stubb sanoo, että ei enää tekisi samankaltaisia virhearvioita suhteessa Venäjään.

”Olin väärässä viisumivapaudessa, olin väärässä Rosatomin ja kaasuputken suhteen ja olin väärässä siinä, etten vienyt Suomea Natoon. Ne ovat kaikki virheitä ja jokaisesta niistä olen oppinut. Onneksi olemme natossa, ei tullut ydinvoimalaa, kaasuputkikaan ei taida enää toimia ja viisumivapautta ei enää ole.”

Viikko sitten perussuomalaisten puoluekokouksessa presidenttiehdokkaaksi asetettu Jussi Halla-aho (ps.) vaati muiden ehdokkaiden aiempien Venäjä-lausuntojen tarkastelemista. Stubb kimpaantuu Halla-ahon vaatimuksesta.

”Pyytäisin Halla-aholta tarkkaa kuvaa siitä, mistä lähtien hän on kannattanut Nato-jäsenyyttä. Milloin Halla-ahosta tuli Naton kannattaja”, Stubb kysyy.

Stubb sanoo oppineensa ajasta kotimaan politiikassa sekä kannattaneensa syvempää EU- ja Nato-integraatiota jo pitkään.

”Mielestäni iso kuva on selkeä. Uskon olleeni yksi länsimielisimmistä, Natomyönteisemmistä ja EU-myönteisimmistä poliitikoista Suomen lähihistoriassa. Raitani oli aina selkeä. Se, että on yksittäisissä kysymyksissä tehnyt virheitä tai käyttänyt sanoja väärin, niin ehkä tälläisenä varttuneempana tieteenharjoittajana on oppinut sen, että silloin erityisesti oppii.”

Stubb sanoo nauttineensa ajasta ulkona päivänpolitiikasta. Ehdokkuutta edelsi keskustelut perheen kanssa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Yhtä kaikki, Pikku-Finlandiaan keskiviikkona median eteen asteli aiempaa nöyrempi Stubb.

”Sanotaanko, että ikää on tullut vähän enemmän, ja toivon, että se on hionut vähän särmää pois ja tuonut maltillisuutta”, Stubb vastasi kysymykseen siitä, kuinka hän on muuttunut.

Stubb korostaa kokemustaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa ja kielitaitoaan vahvuutena presidentin tehtävien hoitamiseen. Hän puhui tiedotustilaisuudessa kolmella eri kielellä. Hän sanoo, että kokemuksen lisäksi pitää olla näkemystä.

”Tarvitsemme avoimen, turvallisen ja kansainvälisen Suomen. Jokaisessa tilanteessa etusijalla on Suomen etu.”

Stubb sanoo nojaavansa kahteen peruspilariin: idealismiin ja realismiin.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan pani mannerlaatat liikkeelle. Uskon, että yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehdä työtä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän säilymiseksi. Seuraava presidentti astuu maailmaan, joka on murroksessa, turvattomampi ja osittain hauraampi”, Stubb kuvaili tulevan presidentin työlistaa.

Stubb kuvaili tilaisuudessa välejään pääministeriin ja presidenttiin hyviksi ja suoriksi. Kuva: Jarkko Sirkiä

Stubb muotoilee maailmanpoliittista tilannetta vaaralliseksi, mutta sanoo Suomen aseman olevan parempi kuin koskaan.

”Ensinnäkin historian saatossa päättäjämme ovat pitäneet kiinni uskottavasta ja itsenäisestä puolustuksesta, toiseksi olemme nyt Naton jäsen ja kolmanneksi siitä, että olemme juuri tekemässä yhteistyösopimusta Yhdysvaltojen kanssa.”

Stubb sanoo tuntevansa Suomen kolkat ja pitävänsä vahvoja maakuntia maanpuolustuksen kivijalkoina.

”Se, että koko Suomi voitaisiin pitää asuttuna ja maakunnat pärjää, menee yli maanpuolustuksen. Yritän aina kansainvälisille kollegoilleni kertoa siitä, kuinka iso Suomi on. Uskon myös, että koronan jälkeen jokainen ymmärtää huoltovarmuuden osalta erityisesti ruokahuollon tärkeyden”, Stubb kuvailee.

Stubbin tiedotustilaisuus keräsi paikalle runsaasti median edustajia. Kuva: Jarkko Sirkiä

Stubb sanoo olevansa enemmän huolissaan Suomen sisäisistä asioista. Hän nostaa erityisesti keskusteluilmapiirin muutoksen, joka on mielestään kärkevöitynyt.

”Sisäisen polarisaation ja keskustelukulttuurin kanssa meidän tulee olla tarkkana, että kahtiajako ei mene liian pitkälle. Ei voi olla sellaista kahtiajakoa, kuten esimerkiksi kaupunki ja maaseutu. Ei kaupunkilainen voi lähteä päsmäröimään auton käytöstä sille, joka sitä tarvitsee. Sama pätee rasismiin tai ilmastonmuutoskeskusteluun. Meidän tulee maltilla ja rauhallisesti käydä keskustelua siitä, että yhteiskunnan liima – Suomi suomalaisuus – ja sitä kautta kansainvälisyys, pitää.”