Lukijalta: Etuohjelmat ovat osa kaupan normaalia kilpailua, eikä S-ryhmän bonuksessa ole mitään poikkeavaa
S-ryhmän bonukset eivät ole voitonjakoa, vaan ostojen määrän ja keskittämisen perusteella annettava asiakashyvitys, kirjoittaa SOK:n kenttäpäällikkö Arttu Laine. ”Väite S-ryhmää suosivasta verokohtelusta on yksinkertaisesti perusteeton.”
Etuohjelmia on muillakin yrityksillä, muistuttaa kirjoittaja. Kuvituskuva. Kuva: Viestimedian arkistoMaaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus (13.12.) ja sen taustalla olleen, vielä hyväksyntäprosessissa olevan väitöskirjan ympärillä käytyä keskustelua on ollut hämmentävää seurata. Harhaanjohtavat tiedot S-ryhmän bonuksesta ja sen virheellisesti väitetystä suosiollisesta verokohtelusta ovat levinneet laajalle, vaikka todellisuudessa S-ryhmän etuohjelmaa verotetaan täsmälleen samalla tavalla kuin kilpailijoidenkin.
S-ryhmän bonus ei ole poikkeus päivittäistavarakaupassa. Lähes kaikilla Suomen päivittäistavarakaupan toimijoilla on omat etuohjelmansa. Myös esimerkiksi urheilu-, elektroniikka- ja vaatekaupoilla on omia asiakas- ja klubiohjelmiaan, jotka myöntävät alennuksia uskollisille asiakkaille.
Näitä alennuksia käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa samalla tavalla kuin S-ryhmän bonuksia. Väite S-ryhmää suosivasta verokohtelusta on yksinkertaisesti perusteeton.
Vaikka S-ryhmän bonukset maksetaan rahana tilille eikä esimerkiksi pisteinä tai etuseteleinä, tämä ei tee niistä voitonjakoa. Voitonjako perustuu yrityksen tulokseen ja omistuksen suuruuteen: mitä enemmän omistat, sitä suurempi on osuutesi voitosta. Bonukset taas maksetaan suhteessa asiakkaan ostoihin: mitä enemmän ostojasi keskität, sitä enemmän saat hyötyä.
Pääkirjoituksessa vaadittiin tutkimusta bonuksen vaikutuksesta kilpailuun. Tosiasiassa teemaa on tutkittu Suomessa aiemminkin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vuonna 2016 mallintanut huolellisesti päivittäistavarakaupan asiakkuusohjelmien vaikutusta kaupan alan kilpailuun. Tutkimus toteaa, että asiakkuusohjelmat eivät ole kymmenen tärkeimmän seikan joukossa silloin, kun asiakkaat valitsevat ostopaikkaansa.
Eniten yksittäisen kaupan suosiota selittää se, miten hyvin siellä on osattu vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, ja tältä suunnalta lienee järkevintä S-ryhmänkin suosion taustoja hakea.
Kuten pääkirjoituksessakin todetaan, on tärkeää, että yritysmuotoja kohdellaan tasa-arvoisesti. Nytkin käytävä keskustelu kertoo siitä, että osuustoiminnallinen yritysmuotomme on edelleen monille vieras ja vaikeasti hahmotettava. On valitettavaa, että juuriltaan pellervolainen Maaseudun Tulevaisuus osallistuu tähän harhaanjohtavaan keskusteluun vihjaamalla ongelmista, joita ei tosiasiassa ole.
Arttu Laine
kenttäjohtaja
SOK
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








