Väitöskirja: Kaupan keskittymä on seurausta kuluttajaosuuskuntia suosivasta verotuksesta

Kaksi toimijaa hallitsee valtaosaa Suomen päivittäistavarakaupan markkinasta. Kuva: Kari Salonen

Kesko ja S-ryhmä hallitsevat 84 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupan markkinasta. Veijo Hukarin talousoikeuden alan väitöskirja kertoo, miksi näin on tapahtunut.

”Kaupan keskittymä on seurausta kuluttajaosuuskuntia suosivasta verotuksesta. Tämä on tuonut osuuskunnalle verovaroin tuettua investointikykyä, joka on hyödyttänyt myös vain yhtä kilpailijaa”, Hukari sanoo tiedotteessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että S-ryhmä maksaa asiakasomistajilleen bonusta, jonka käytön tehokkuus on sidoksissa bonuksen vähennysoikeuteen yhteisöverotuksessa. Kevyemmän verotuksen ansiosta S-ryhmä voi tehdä merkittävästi enemmän investointeja ja siten myös vallata päivittäistavarakaupan markkinaa.

”Vaikka kilpailevalla osakeyhtiöllä ei ole samanlaista veroetua, on se pystynyt säilyttämään asemansa markkinalla. Lopputuloksena on ollut kaupan keskittyminen, joka tarkoittaa korkeampien hintojen lisäksi valtaa sopimusten teossa sekä taloudellista valtaa muutoinkin yhteiskunnassa”, Hukari sanoo.

Vaikka Suomen liittyminen EU:hun vuonna 1995 toi mukanaan kuluttajaosuuskuntien verotukia rajoittavan kilpailuoikeuden, Suomessa viitataan usein Verohallinnon yhteisöverotusta koskevaan ohjeistukseen. Se puolestaan on ristiriidassa EU:n kilpailuoikeuden kanssa.

Hukarin väitöskirjasta ilmenee, että Suomen vero- ja kilpailuoikeutta olisi syytä yhdenmukaistaa.

Hallitus on laatimassa lakia bonuksen käytön rajoittamisesta. Lain tarkoitus on poistaa bonuksen käyttömahdollisuus toisen markkinan valtaamiseen.

”Tämä laki ei kuitenkaan puutu bonuksen verokohteluun. Verohallinnon tulisi selkeästi linjata, että yhteisöverotuksessa siirrytään noudattamaan yhteismarkkinoiden oikeuskäytäntöä. Tämä tasaisi kilpailua päivittäistavarakaupan markkinalla pidemmällä ajanjaksolla, jolloin myös sopimusoikeudelliset vallankäytön vaikutukset liudentuisivat”, Hukari sanoo.