
Asiantuntijalta: Koloradonkuoriaisen asettuminen pysyvästi Suomeen on pyrittävä estämään – laajat kuoriaiskartoitukset alkavat kesällä
Koloradonkuoriainen on yksi perunan pahimmista tuhoojista, kirjoittaa erityisasiantuntija Miia Pasanen Ruokavirastosta. Kaakkois-Suomessa sekä ammattiviljelmillä että kotitarveviljelmillä toteutettavassa kartoituksessa on tavoitteena selvittää, esiintyykö koloradonkuoriaista alueella laajemmin.Lue artikkelin tiivistelmä- Kaakkois-Suomessa aloitetaan laajat koloradonkuoriaiskartoitukset perunanviljelmillä kesäkuun lopusta alkaen Ruokaviraston ja elinvoimakeskusten toimesta.
- Miia Pasanen Ruokavirastosta painottaa torjuntatoimien ja varhaisen havaitsemisen tärkeyttä tuhoojan pysyvän asettumisen estämiseksi.
- Koloradonkuoriaishavainnoista tulee lain mukaan ilmoittaa Ruokavirastolle viipymättä.
- Kartoituksia tehdään koko Suomessa lukuun ottamatta Lappia ja Kainuuta.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Ruokavirasto ja elinvoimakeskukset tänä kesänä kattaviin koloradonkuoriaisen kartoituksiin eri puolilla Suomea. Syynä ovat Kaakkois-Suomessa perunaviljelmillä viime kesänä tehdyt kahdeksan koloradonkuoriaishavaintoa. Osassa esiintymispaikkoja koloradonkuoriainen oli jo ehtinyt talvehtimaan.
Mikäli tuhooja pääsisi vakiintumaan Suomeen, perunanviljelyn kustannukset ja työmäärä kasvaisivat merkittävästi. Lisäksi koloradonkuoriaisen esiintymät voivat vaikuttaa siemenperunan vientiin.
Koloradonkuoriainen on yksi perunan pahimmista tuhoojista. Sekä aikuiset kuoriaiset että erityisesti niiden toukat syövät tehokkaasti perunan lehtiä ja varsia. Kasvustoon syntyy selvästi erottuvia pesäkkeitä, joissa lehdet voivat olla lähes kokonaan syötyjä.
Koloradonkuoriainen on haastava torjuttava, sillä se kehittää helposti resistenssiä kasvinsuojeluaineille.
Suomessa laji luokitellaan suoja-aluekaranteenituhoojaksi, ja viranomaisella on velvollisuus määrätä toimenpiteet havaittujen esiintymien hävittämiseksi. Ruokaviraston tavoitteena on löytää ja hävittää kaikki esiintymät ennen kuin kuoriainen ehtii asettua pysyvästi Suomeen.
Aikuinen koloradonkuoriainen on noin senttimetrin pituinen. Sen kuperassa selässä on kymmenen mustaa pitkittäisraitaa. Pää on oranssi, ja siinä on mustia pilkkuja.
Kuoriainen munii pienet keltaiset munat tiiviisiin rykelmiin perunan lehtien alapinnoille.
Kuoriaisen toukka on aluksi pieni ja kiiltävän musta. Se muuttuu kasvaessaan oranssinpunaiseksi ja kasvaa reilun sentin mittaiseksi. Sen molemmissa kyljissä on kaksi riviä mustia pisteitä. Toukat liikkuvat kasvustossa jatkuvasti syöden perunan lehtiä.
Myös pyjamalude muistuttaa koloradonkuoriaista, mutta se on litteä ja väriltään musta-oranssi.
Koloradonkuoraisen toukkia perunakasvustossa. Toukat vioittavat lehtiä ja aiheuttavat laajat tuhot. Kuva: Miia PasanenKaakkois-Suomessa toteutetaan kesäkuun viimeiseltä viikolta alkaen laaja kartoitus, joka kohdistuu erityisesti aiemmille esiintymäalueille sekä otannalla valituille perunalohkoille. Tavoitteena on selvittää, esiintyykö koloradonkuoriaista alueella laajemmin. Kartoituksia tehdään sekä ammattiviljelmillä että kotitarveviljelmillä.
Mikäli tarkastuksilla havaitaan koloradonkuoriaisia, esiintymät hävitetään.
Torjuntatoimiin kuuluu kasvinsuojeluainekäsittely sekä tarvittaessa mekaanisia menetelmiä.
Muualla Suomessa kartoituksia tehdään, jotta saadaan varmistettua, esiintyykö kuoriaista alueella. Kartoituksia tehdään satunnaisesti otannalla valituilla perunalohkoilla sekä siemenviljelystarkastusten yhteydessä. Kartoituksia tehdään koko Suomessa Lappia ja Kainuuta lukuun ottamatta, ja mahdolliset esiintymät hävitetään.
Kartoituksia tekevät Ruokaviraston ja elinvoimakeskusten tarkastajat sekä Ruokaviraston valtuuttamat tarkastajat. Tarkastuksissa etsitään perunakasvustosta koloradonkuoriaisen syöntijälkiä sekä tuhoojan eri kehitysvaiheita, eli aikuisia kuoriaisia, munia ja toukkia.
Mitä aikaisemmin mahdollinen esiintymä havaitaan, sitä todennäköisemmin se saadaan hävitettyä.
Vaikka viranomaisten tekemät kartoitukset ovat laajoja, kaikkia perunanviljelyssä olevia lohkoja ei pystytä tarkastamaan. Siksi viljelijöiden ja kotitarveviljelijöiden tekemät omat havainnot ovat tärkeitä koloradonkuoriaisen esiintymien havaitsemisessa ja täydentävät viranomaisten tekemää kartoitustyötä.
Perunakasvustoa on syytä tarkkailla heti juhannuksesta alkaen. Varhainen havaitseminen ja nopeat torjuntatoimet ovat ainoa keino estää kuoriaisen pysyvä asettuminen Suomeen.
Omatoimisiin torjuntatoimiin ei saa ryhtyä, sillä niihin sisältyy riski torjunnan epäonnistumisesta ja pysyvien esiintymien muodostumisesta.
Epäilystä on ilmoitettava välittömästi Ruokavirastoon ja odotettava tarkastajan saapumista. Jos kyseessä on koloradonkuoriainen, tarkastaja antaa ohjeet jatkotoimenpiteistä.
Torjuntatoimista päätetään tapauskohtaisesti. Tarkastuksilla varmistetaan, että esiintymä on saatu hävitettyä.
Tilalla voidaan jatkaa perunanviljelyä koloradonkuoriaisesiintymästä huolimatta. Seuraavien kahden kasvukauden aikana saastuneelle alueelle tulee istuttaa perunaa pyydyskasveiksi, jotta mahdollisesti talvehtineet kuoriaiset voidaan havaita ja hävittää.
Koloradonkuoriaishavainnoista tulee ilmoittaa viipymättä Ruokavirastolle joko sähköpostitse (kasvinterveys@ruokavirasto.fi) tai verkkolomakkeella (www.ruokavirasto.fi/kasvintuhoojailmoitus). Ilmoitukseen on hyvä liittää valokuva mukaan.
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia, ja se perustuu lakiin. Mitä aikaisemmin mahdollinen esiintymä havaitaan, sitä todennäköisemmin se saadaan hävitettyä.
Miia Pasanen
erityisasiantuntija
Kasvinterveys- ja lannoiteyksikkö, Ruokavirasto
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat







