Suomen hakkuilla pieni ilmastovaikutus

Viime aikoina useat tutkijat ovat todenneet, että jos Suomi lisää metsien hakkuita, ilmaston­muutosta ei voida enää pysäyttää. Minusta ilmaston­muutoksen kokonaistilan ja Suomen hakkuiden välillä on korkeintaan marginaalinen yhteys.

On myös annettu kuva, että lisähakkuut tehdään siksi, että voidaan polttaa puuta enemmän energiaksi. Näinhän ei suinkaan ole, vaan iso osa puusta sitoutuu erilaisiksi puutuotteiksi ja osasta tehdään sellua.

Näiden toimintojen sivu­virroista – esimerkiksi oksat ja kuoret – tehdään uusiutuvaa energiaa korvaamaan fossiilisia. Jos näin ei tehtäisi, pitäisi sivuvirta­materiaalit läjätä kaato­paikoille, joissa ne tuottaisivat joka tapauksessa hiilidioksidia ja sen lisäksi vielä metaania, joka on paljon pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Suomen kasvihuonekaasupäästöjä tulee suhteuttaa muiden aiheuttamiin päästöihin. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 olivat 58 miljoonaa tonnia, Belchatowin voimalaitos Puolassa päästi vuonna 2013 yksin 37 miljoonaa tonnia.

Saksan CO2-päästöjen oletetaan kasvavan huomattavasti, kun maa luopuu ydin­voimasta ja korvaa osan sähkön tuotannosta kaasulla ja hiilellä. Intian päästöt olivat vuonna 2015 yli 2 000 miljoonaa tonnia ja Kiinan yli 10 000 miljoonaa tonnia.

Kun näitä lukuja katsoo, on vaikea ymmärtää väitettä siitä, että Suomen lisähakkuut vaikuttavat merkittävästi ilmastoon.

Ilmastonmuutoksen estämisen eteen tulee tehdä kaikki voitava, mutta pitäisi ehdottomasti aloittaa sieltä missä vaikutukset ovat merkittäviä.