Ruokahukka ruotuun yhteistyöllä

Ruoka aiheuttaa yli kolmanneksen kotitalouden ympäristövaikutuksista. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan kotitalouksissa syntyy syömäkelpoista ruokahävikkiä 120–160 miljoonaa kiloa, noin 20–25 kiloa henkilöä kohden.

Suomessa hukkaan heitetään joka 20. kauppakassillinen ruokaa. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

Nelihenkinen perhe heittää ruokaa pois noin 100 kiloa vuodessa. Kalleimmaksi koituu lihan, kalan ja kananmunan hukkaaminen. Vaikka niiden osuus on massassa mitattuna pieni, on rahallinen arvo suuri.

Rahassa mitattuna koti­talouksien ruokahävikki aiheuttaa vuosittain noin 500 miljoonan euron kulut. Ilmasto­vaikutuksina koti­talouksien ruokahävikki vastaa 100 000 auton vuosipäästöjä.

Yksittäisestä kuluttajasta vesistöjen hoito saattaa tuntua kovin kaukaiselta. Harva tulee ehkä ajatelleeksi, että ruokavalinnoilla on yhteys myös vesistöjen hyvinvointiin ja pienilläkin teoilla on merkitystä.

Ruokahävikin ehkäiseminen ja kestävät ruokavalinnat ovat kuluttajalle tehokkaimpia keinoja vaikuttaa ympäristön tilaan.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus toteuttaa ruokahävikin vähentämistä yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston yhteisen Ruoka­hukka ruotuun -hankkeen myötä. Hankkeen päätavoitteena on tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristön ja erityisesti vesistöjen tilaan omilla valinnoillaan sekä edistää ravinteiden kierrätystä.

Ruuan hukkaan heittämisen ja ruokahävikin esiintymisessä on maailmanlaajuisesti eroja. Joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Euroopan unionin alueella heitetään arvioiden mukaan vuosittain hukkaan 88 miljoonaa tonnia ruokaa.

Yksittäisen kuluttajan on mahdollista havaita, että ympäristön tai lähiveden tila ei ole toivotun kaltainen, mutta usein on vaikea arvioida, että myös jokaisen omilla valinnoilla on keskeinen merkitys ympäristön tilaan. Jokainen voi vaikuttaa ympäristön tilaan omilla valinnoillaan ja edistää siten kiertotaloutta sekä parantaa vesistöjen tilaa pienilläkin teoilla.

Poisheitetyn ruuan määrä kertoo niin kiireisestä elämänrytmistä kuin ruuanvalmistustaitojen ruostumisesta. Tähteeksi jäänyttä tai pilaantumisvaarassa olevaa ruokaa ei enää osata käyttää ruuaksi. Arjen kansalaistaidoille on edelleen kysyntää.