Lukijalta: Korvasiko itsekkyys kohtuullisuuden?
Timo Kaunisto pitää alkiolaisuudessa keskeisenä vastuuta koko Suomesta ja ylisukupolvisen kestävyyden ideaa. ”Kohtuullisuudesta puhuttaessa Alkio ei korosta edistyksen ja kasvun vastaisuutta.”
Sijoituksia tuuli- tai aurinkovoimaan nykyiset osuustoimintayritykset ovat tehneet vähänlaisesti, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo15.6.202514:11
Jaakko Räisänen kaipasi kirjoituksessaan (MT 9.6.) Suomeen ja investointeihin alkiolaista kohtuullisuutta. Hän käytti esimerkkinä erityisesti kaivosteollisuutta ja niiden ulkomaista omistajuutta.
Talous- ja investointilamassa vellonut Suomi etsii kipeästi uutta kasvua. Tilanne ei suinkaan ole toivoton, ja parhaat näköalat ovat vihreiden luonnonvarojen osaamisessa ja käytössä.
Niiden hyödyntäminen tuo ristiriitatilanteita. Uusi on osin tutkimatonta ja omistajuus hankkeiden taustalla usein kaukana Suomesta.
Räisänen nostaa esille alkiolaisuuden puutteen mutta jo itse käsite on hämärä. Maalaisliiton ideologeihin kuuluvan Santeri Alkion mukaan nimetty ajattelu oli aikanaan varsin radikaalia, uudistuksiin pyrkivää ja suurpääoman kasvua hillitsevää. Alkio oli idealistinen suomalaisuus- ja tasa-arvopolitiikko, jonka keskeinen teema nojasi desentralismiin, hajautettuun yhteiskuntaan.
Väitöskirjassani Vaikea vihreys (2023) tutkin ja hahmotin keskustalaista ympäristöpolitiikkaa. Sen taustalta nousee esiin hajautetun politiikan keskeisyys yhteiskunnan rakentamisessa.
Alkiolaisuudella voi perustellusti puolustaa uusiutuvien energialähteiden ensisijaisuutta ydinvoimaan nähden tai kestävän metsätalouden omistajuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Itse korostaisin vastuuta koko Suomesta ja ylisukupolvisen kestävyyden ideaa.
Kohtuullisuudesta puhuttaessa Alkio ei korosta edistyksen ja kasvun vastaisuutta. Päin vastoin, Alkio jalostaa aikansa talonpoikaista ajattelua, jossa ”Jumalan puutarhurit” jatkavat luomakunnan kehitystyötä ja evoluutiota. Hieman yleistäen: luonto sellaisenaan ei ole pyhä mutta ihmisen yhteistyö luonnon kanssa on.
Räisäsen tavoin kummastelen suomalaisen pääoman ja omistajuuden vaisuutta uuden talouden rakentamisessa. Taloutemme ei ole huippuiskussa mutta silti kotimaista sijoitusrahaa on riittänyt seitsemälle maailmaa hallitsevalle teknologiayhtiölle jättivoittojen toivossa.
Alkiolaisuuden kumppanina oli vahva osuustoiminta mutta se näyttää vanhentuneelta yritysmuodolta uutta rakentamaan. Ruokakauppiaat, Valio ja monet paikalliset sähköyhtiöt sijoittivat suuria summia venäläiseen ydinvoimalaan mutta kotimaisen tuuli- tai aurinkovoiman tukena en ole heitä havainnut.
Alkiolaisuuskin on aikansa tuote, jota pitää tarkastella monipuolisesti. Itse korostaisin vastuuta koko Suomesta ja ylisukupolvisen kestävyyden ideaa.
Timo Kaunisto
MMM, FT
Alastaro
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
