Lukijalta: Uudistavaa viljelyä pitää arvioida tulosten perusteella

MT:n artikkelissa ”Villiä ohjeistusta uudistavasta viljelystä” (MT 23.9.) kirjoitettiin opinnäytetyöstä, joka tarkasteli ansiokkaasti ruoka-alan toimijoiden uudistavan viljelyn kriteerien huomattavaa vaihtelua. Havainto on tärkeä. Johtopäätös ei kuitenkaan ole, että tarvitsemme lisää tai tarkempia kriteerejä. Olennaista on, ohjaavatko ne aidosti kohti tavoiteltuja vaikutuksia.

Uudistava viljely on viljelytapa, jolla pyritään ruoantuotannon yhteydessä jatkuvasti parantamaan maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemien tilaa.

Yhtä vastausta siihen, milloin viljely on uudistavaa, ei ole, sillä sopivat keinot riippuvat tilan ja tuotannon lähtökohdista. Suomen eri alueilla, maalajeilla, tuotantosuunnilla ja sääolosuhteissa ei voida soveltaa yhtä jäykkää mallia.

Kaikkea viljelyä ei voida kutsua uudistavaksi. Vaikka termille ei ole kansainvälistä standardia, sen perustana on tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuva tieto siitä, millaiset toimintatavat edistävät tavoiteltuja ympäristöhyötyjä.

Kriteerien vaihtelu kertoo myös siitä, kuinka vaikeaa monimutkaista ja tilannekohtaista ilmiötä on kuvata yksittäisten toimenpiteiden kautta.

Sen sijaan että eri lähtökohdille määritellään loputon lista toimenpiteitä, voidaan määritellä tavoiteltavat tulokset ja antaa viljelijälle tilaa löytää niihin sopivat ratkaisut. Tämä vastaa myös maatalouden ohjaus- ja rahoitusmallien kehityssuuntaa kohti tulosperusteisuutta.

Tarvitsemme yhteisen, ymmärrettävän ja käytännössä sovellettavan kehikon, jossa uudistavaa viljelyä arvioidaan ja tuetaan tavoiteltujen tulosten perusteella. Baltic Sea Action Group rakentaa tätä kehikkoa yhdessä viljelijöiden, tutkijoiden ja muiden ruokaketjun toimijoiden kanssa.

Kriteerien määrä ei ole tavoite. Vaikutus on.

Alina Nikula

projektipäällikkö, yritysyhteistyö

Siri Taalas

projektipäällikkö, uudistava maatalous

BSAG