Itseriittoinen Helsinki todistaa muuttotappiota - voittavatko muuttoliikkeessä kaikki?
Jos Helsingille jättäisi hyvästit vielä vähän useampi, voittaisivatko kaikki?10.5.202102:00
Pääkaupunkiseudulla eletään erikoisia aikoja. Vuosia peräänkuulutettu metropolin kasvu ei ole osoittautunutkaan luonnonlaiksi. Päinvastoin. Itseriittoisen pääkaupungin johto todistaa parhaillaan maan sisäistä muuttotappiota, joka on yllättänyt monet.
Kun kansa siirtyi koronarajoitusten saattelemana etätyöhön, suomalaiset ottivat pakon edessä valtavan digiloikan. Monet varttuneemmatkin työntekijät opettelivat pakon edessä Teamsin ja muiden uusien verkkopalveluiden käytön.
Useimpien yllätykseksi työnteko sujui myös etätyössä mallikkaasti. Samalla työmatkat jäivät pois, oma aika lisääntyi ja yhä useampi yritys miettii yhä painokkaammin, miksi maksaa massiivisia vuokria pääkaupunkiseudun toimistokortteleista.
Samaa miettivät monet pitkiä asuntovelkoja ottaneet kaupunkilaiset, jotka käyttävät varoistaan suhteettoman suuren osan kerrostalokolmionsa maksamiseen jopa yli 20 vuoden ajan. Epäilys piirtyy nyt monen nuoren perheen mieleen myös yhä tiiviimmäksi ja tukkoisemmaksi muuttuvassa Espoossa, joka myös kärsii maan sisäisestä muuttotappiosta (MT 19.1.2021).
Voittajia ovat olleet erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskunnat, jonne on muuttanut erityisesti nuoria aikuisia, mutta muuttovoitosta ovat alkuvuonna nauttineet myös monet muutkin. Samalla Helsinki ja Espoo ovat aluetutkija Timo Aron mukaan pudonneet ulos Suomen vetovoimaisimpien kuntien top20-listalta (IS 13.11.2020).
Kehitystä on koronavuonna voimistanut erityisesti Helsingin palveluvaltaisen elinkeinorakenteen iso murros. Maineikkaan tavaratalo Stockmannin selviytymistaistelua seuraa henkeään pidätellen koko Suomi. Samalla monet muut liikkeet ovat keskustan kortteleissa liimanneet pahveja ikkunoihin. Osa elinvoimasta toivottavasti palautuu, mutta ei välttämättä kaikki.
Aivan lohduton pääkaupunkiseudun väestötilanne ei silti ole. Lisääntynyt maahanmuutto on korvannut osaltaan muuta muuttotappiota. Samalla maahan muuttava väestö on ikärakenteeltaan nuorta. Silti kotouttaminen ja työllistäminen eivät suju pääkaupunkiseudullakaan niin hyvin, kuin on toivottu.
Kuntavaalien lähestyessä monissa maakuntien itsetuntoisissa pitäjissä kannattaakin olla nyt sisäisen muuttoliikkeen osalta kärppänä. Digitaalista asiantuntijatyötä on tällä hetkellä mahdollista tehdä käytännössä lähes missä vain. Samalla kannattaa kansallisessa asuntopolitiikassa jälleen kerran katsoa, onko nykyisessä menossa mitään tolkkua.
Helsinkiin rakennetaan muun muassa tällä hetkellä ennätysmäärää asuntoja, vaikka muuttotappio kasvaa (HS 5.5.). Tähän kannattaa eri puolilla Suomea kiinnittää huomiota erityisesti, kun tätä myös kansallisesti tuetaan. Viime vuoden lopulla lähes 129 000 pääkaupunkiseudun ruokakuntaa sai yleistä asumistukea.
Jos Helsingille jättäisi hyvästit vielä vähän useampi, voittaisivatko kaikki?
Asumismukavuus voisi parantua, asumisen hinnat laskea ja yhteisistä verovaroista maksettava tuki saattaisi joka tapauksessa vähentyä.
Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
