Kalatiet ja vesistöt

Monessa puheenvuorossa vaaditaan kalateiden rakentamista ja kalankulun helpottamista rannikon jokiin. Useasti tuodaan esiin se tosiseikka, että voima- ja myllypadot estävät kalan nousemisen ja liikkumisen.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että pääosa Etelä-Suomen joista on voimakkaasti muokattu vuosisatojen aikana. Alkuperäiset taimenen kutupurot on perattu ja vesistöjen veden pidätyskykyä on dramaattisesti alennettu. Lähes kaikki Lounais-Suomen järvet ovat kokeneet aikojen saatossa vedenpinnan laskun. Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärven pintaa on tiettävästi laskettu yli 1,5 metriä.

Järvien laskujoet ja -ojat on samalla perattu, jotta järven pinta ei nousisi kovallakaan tulvalla. Näin ollen vesi saattaa tulla jokiin hyökyaaltona sateiden yhteydessä ja taas vastaavasti pienet joet kuivuvat liki kokonaan kesäisin. Syyllisiä tähän ovat kuivatusyhtiöt ja yhdyskuntarakentaminen, joka on keskittynyt järvien rannoille. Harva kai haluaa, että tulva katkaisee mökkitien tai valtaväylän.

Selvitys virtavesien tilasta on karua luettavaa. Vaikka pääosa myllypadoista purettaisiin, niin kaloilla ei ole mitään paikkaa, missä kutea nykyisissä vesistöissä. Jokien kunnostus tulisi aloittaa latvoilta, pienistä joista ja järvistä.