Osteoporoosin hyvä hoito kannattaa

Väestön ikääntyessä osteo­poroosista ja murtumista tulee aiempaa suurempi haaste yhteiskunnalle lisääntyvän akuutti- ja pitkä­aikaishoidon sekä hoivan tarpeen vuoksi.

Pienentynyt luuntiheys on noin 44 prosentilla 65 vuotta täyttäneistä. Se on vuosittain jopa 40 000 murtuman osasyynä.

Osteoporoottisen murtuman saaneella on 2–4-kertainen riski saada uusi murtuma. Murtumien ilmaantuvuus kasvaa eksponentiaalisesti ikääntymisen myötä.

Selkärangan murtumat lisäävät kuolleisuutta 8-kertaiseksi. Lonkkamurtuman saaneista joka viides kuolee vuoden sisällä murtumasta.

Osteoporoosin hoito on tehokasta: hyvällä hoidolla vähennetään murtumariskiä 6–12 kuukauden kuluessa 50–80 prosentilla.

Hoitosuosituksen mukaan jokaisen murtumapotilaan osalta on mietittävä osteoporoosin mahdollisuutta, ja sitä epäiltäessä potilas tulee ohjata osteoporoosin jatkoselvittelyyn ja hoitoon.

Osteoporoosihoito on potilaan kannalta haasteellinen. Jotta pitkäaikaissairas voi sitoutua itsensä hoitamiseen, on tärkeää, että hän tietää, mitä hän sairastaa, mikä on hoidon tavoite, mikä on hänen roolinsa oman sairautensa hoidossa sekä mikä on hoidon kesto.

Luustoliiton julkaistuun potilaskyselyyn vastasi tuhat osteoporoosia sairastavaa. Heistä vain 63 prosentille diagnoosin saaneista kerrottiin, mitä osteoporoosi tarkoittaa, 42 prosentille selvitettiin syitä osteoporoosin taustalla ja vain 37 prosenttia sai ohjausta itsensä hoitamiseen.

Monilla alueilla ei myöskään ole alueellista osteoporoosin hoitoketjua, jossa huomioitaisiin hoidon kokonaisuus murtumapotilaiden seulonnasta alkaen ja tuettaisiin potilasta hoitamaan haasteellista sairauttaan sekä seurattaisiin hoidon tehoa.

Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueilla on tärkeää huomioida palveluita suunniteltaessa osteoporoosin hoitosuosituksen mukainen hoidon kokonaisuus. Panostamalla alueellisen hoitopolun rakentamiseen ja ottamalla yhteistyöhön mukaan myös alueen luustoyhdistys voidaan saada muutos aikaan.

Osteoporoosin hyvä hoito kannattaa. Sen avulla voidaan säästää potilaiden ja omaisten sekä yhteiskunnan voimavaroja.