Hartsuherran perinnepuoti on harvinaisuus

Perinneasioista tuli Jouko ”Hartsuherra0” Vilkmanin elämäntyö. Hartsu tulee venäjän kielestä ja tarkoittaa ruokaa. Ennen hartsuherrat hoitivat savotoille muonaa, vaatteita sekä hevos- ja työtarvikkeita. Rami marjamäki 

Vanhan Savotan kämppäkauppa on aikahyppy vanhan ajan savottatunnelmaan. Valikoimista löytyy perinnevaatteita ja jalkineita flanellipaidoista sarkapuseroon ja saapashousuista kumiteriin ja jatsareihin.

Puodin omistajan Jouko ”Hartsuherra” Vilkmanin mukaan esiintyjät, muusikot ja vanhan ajan autoharrastajat ovat suurimmat asiakasryhmät.

”Suomi 100 -teema tuntuu lisänneen kiinnostusta perinnevaatteita kohtaan. Harva kuitenkaan ostaa niitä ilman käyttötarkoitusta”, Vilkman sanoo.

Vanhan Savotan vaatteita valmistaa kokkolalainen Reino Penttilä. Saappaat tehdään Töysän kenkätehtaalla.

Perinnevaatteiden valmistus on katoavaa kansanperinnettä. Useimmat tekijät ovat jo eläkeiässä eikä jatkajaa ole tiedossa.

Markkinat ovat pienet. Siksi Vanhan Savotan kaltaisia perinnevaatekauppoja on Suomessa vain kolme. Vilkmanin mukaan kyse ei ole bisneksestä, vaan elämäntavasta.

Vanhan Savotan perheyritykselle myönnettiin viime vuonna Häme-teko 2016 -palkinto. Perheen järjestämissä perinnetapahtumissa käy satoja ihmisiä ympäri Suomea.

Kämppäkaupalla ja metsäkotuksella voi tutustua laajaan maa- ja metsäperinnevälineistöön sekä työnäytöksiin. Kämppäkauppa kiertää kesäkaudella eri tapahtumissa ympäri Suomea.

Tapahtumissa yleisöä viihdyttää Vanhan Savotan oma pussihousuyhtye Enso Kusetti, jossa isäntä soittaa lankabassoa.

60-vuotias Vilkman kokee tekevänsä arvokasta työtä. Häntä harmittaa, että perinteisten työmenetelmien osaajat vähentyvät vuosi vuodelta.

”Pitäisi löytyä tiedon jakajia, jotka ottaisivat nuoria siipiensä suojaan ja opettaisivat heille perinnetaitoja. Vaikka maailma digitalisoituu kovaa kyytiä, pidän tärkeänä että perinnehommiakin tehdään.”