Lukijalta: Vertailukelpoinen tieto luonnon tilasta on kaikkien etu, siksi metsien monitorointiasetusta tarvitaan

Suojeltu metsä. Kuvituskuva. Kuva: Maria Miklas

Jälleen yksi metsäluontoon liittyvä EU-asetus on joutunut maa- ja metsätalouden lobbareiden hampaisiin. Joidenkin korvaan ehkä pahaenteiseltä kuulostavasta nimestään huolimatta metsien monitorointiasetuksen tarkoitus ei ole valvoa metsien käyttöä, vaan lisätä, yhdenmukaistaa ja selkeyttää tiedonkeruuta metsien tilasta EU-alueella.

Erityisen paljon häiritsee asetuksen vastustaminen harhaanjohtaviin ja vääristeleviin väitteisiin pohjaten. Yksi keskeinen argumentti asetuksen vastustajilla on vedota yksityisyydensuojaan. Avoimempaa tiedonkeruuta vastustavien pitäisi pystyä vastaamaan kysymykseen, jos kaikki on niin hyvin kuin sanotaan, ei kai sitten pitäisi olla mitään salattavaa.

Yksityisellä metsänomistajilla on oltava oikeus ja realistinen mahdollisuus saada vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa omasta metsästään myös siitä näkökulmasta millaisia biodiversiteetti- ja luontoarvoja alueella on, esimerkiksi vanhojen metsien tai erittäin uhanalaisten lajien osalta. Tällä hetkellä metsänomistajan on erittäin helppoa saada euromääräistä tietoa hakkuista omissa metsissään, luontoarvot vaativat enemmän työtä. Esimerkiksi karttatietoa vanhoista ja luonnontilaisista metsistä ei nyt kerätä, vaikka ne ovat häviävä osa luontoamme ja niiden suojeleminen on kiireellisin toimi suomalaisen metsäluonnon hyväksi.

Onko metsäteollisuuden intresseissä pitää puun hinta mahdollisimman alhaisena varmistamalla, että luotettavaa tietoa luontoarvoista on vaikeaa tai kallista saada ja tuottaa? Turhan huolen ja ahdistuksen levittäminen hidastaa kuitenkin rakentavien yhteisten keinojen edistämistä.

On aidosti kaikkien etu, että luotettavaa tietoa on saatavilla. Raakkukatastrofin jälkimainingeissa luonto- ja lajitiedon lisäämistä ja avoimuutta ehti vaatimaan myös Metsäteollisuus itse. Toivon, että syyt luontotiedon lisäämiselle eivät ole näin nopeasti unohtuneet keneltäkään.